Kunta-ala puolustaa omia yrityksiään: positiivisia vaikutuksia, mutta myös tarkistamisen varaa

Kuntaliitto ei niele sellaisenaan valtakunnallista yrittäjyysstrategiaa valmisteltaessa jälleen esiin noussutta ehdotusta kuntien yritystoiminnan rajoittamista. Kuntaliiton kokoamien tietojen mukaan kuntien yhtiöillä myös positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan eikä kategorinen vetäytyminen olisi järkevää. Kentällä on myös valmiuksia tarkastella kuntien toimintaa kriittisesti.

Konkreettisimmin strategialuonnoksen kuntia koskeva ehdotus tarkoittaisi kuntien vetäytymistä markkinoilta kaikessa muussa paitsi vesi- ja energialiiketoiminnassa. Kuntaliitossa ihmetellään, että yrittäjyysstrategian selvitystyön yhteydessä on kuultu laajasti etujärjestöjä, asiantuntijaorganisaatioita, tutkijoita ja yrittäjiä, mutta ei Kuntaliittoa tai kuntia, vaikka esitykseen sisältyy myös kuntia koskevia toimenpide-esityksiä

Kuntaliitto on reagoinut omalla Kuntapulssi-kyselyllään työ- ja elinkeinoministeriön teettämään yrittäjyysstrategiaesitykseen. Kuntapulssi-kyselyn kohdejoukkona olivat kuntien ylin ja toimialajohto sekä koulutuskuntayhtymien johto.

Kuntapulssin vastaajista 21 prosenttia ilmoitti pitävänsä ylipäätään järkevänä ehdotusta kuntayhtiöiden vetäytymisestä sellaisilla markkinoilla, joilla on tai joille voi syntyä yksityistä tarjontaa. Toiset 21 ei pitänyt ehdotusta järkevänä, 58 prosenttia katsoi, että ehdotus voi sopia johonkin, mutta ei käy yleiseksi säännöksi.

Ei turhaa vastakkainasettelua

Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki korostaa, että tilanteet vaihtelevat eri puolilla maata. Hän varoittaa mustavalkoisesta ajattelusta ja yksityisten ja kuntien yhtiöiden turhasta vastakkainasettelusta.

Lamminmäki muistuttaa, että kuntien yhtiöt tukevat esimerkiksi matkailuyritysten toimintaedellytyksiä luomalla infrastruktuuria.

– Isoilla paikkakunnilla tarjontaa ja kilpailua on muutenkin olemassa, mutta monella pienellä paikkakunnalla kunnan vetäytyminen voisi johtaa monopoliin tai palvelujen loppumiseen kokonaan.

Yksityisellä sektorilla tapahtuu keskittymistä, Lamminmäki muistuttaa. Esimerkiksi sote-alalla Attendo ostaa hoivapalveluyrityksiä ja Pihlajalinna, Terveystalo ja Mehiläinen lähinnä terveysyrityksiä.

Palmia taustalla

Taustalla yrittäjäpiirin halulle rajoitta kuntien yritysten toimintaa nähdään yleisesti esimerkiksi Helsingin omistama Palmia, joka kilpailee ruokapalvelu- ja muillakin markkinoilla yksityisten kanssa, sekä kuntasektorin omistamat henkilöstöpalvelu- ja taloushallintoyhtiöt. Sote-uudistuksen yhteydessä myös valtio on perustanut maakuntia varten ICT-alan yrityksiä. Niitä taas kentällä on vierastettu ja vedottu muun muassa toimivaan yhteistyöhön paikallisten, myös yksityisten yritysten kanssa.

Kevan ympärillä keskustellaan kuntien yhteisestä työterveysyhtiöstä, jota myös yksityisellä sektorilla on vierastettu.

Lamminmäki muistuttaa, että kunnilla on oikeus järjestää palvelunsa myös osakeyhtiöitten avulla. Kuntien pitää järjestää toimintansa niin, että ei synny kilpailuvääristymiä.

Kunnissa ymmärretään tavoite

Kyselyyn saaduista yli sadasta vastauksesta on Kuntaliiton mukaan selvästi pääteltävissä, että kunnissa ymmärretään ehdotuksen tavoite yksityisen yritystoiminnan aktivoimisesta, mutta todetaan, ettei kategorisella markkinoilta vetäytymisellä olisi yksinomaan positiivisia vaikutuksia yritystoimintaan.

Kuntaomisteisten yhtiöiden roolia tulisi liiton mukaan arvioida strategisesta näkökulmasta. Samalla pitäisi ottaa huomioon alueiden ja markkinoiden erilaisuus sekä kuntien yhtiöiden laajempi merkitys yrittämisen ekosysteemille ja aluetaloudelle.

Uhkana monopolit

Pulssin vastauksissa nähtiin myös, että kuntien vetäytyminen vähentäisi kilpailua useissa palveluissa ja johtaisi yksittäisten suuryritysten aseman vahvistumiseen ja paikallisiin monopoleihin. Kuntayhtiöiden katsottiin erityisesti koulutuspalveluissa toteuttavan laajempaa seudullista kehitysvastuuta, jota yksityiset yritykset eivät voisi tehdä. Kuntaomisteisten yritysten katsottiin myös vahvistavan kuntien osaamista palveluiden hankinnassa.

Muita syitä kuntien yritystoiminnan taustalla ovat kuntien välisen yhteistoiminnan organisointi ja palveluiden turvaaminen paikkakunnalla. Markkinoiden toimivuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.

Palvelut voivat keskittyä

Erityisesti pienten maaseutukuntien vastaajat näkivät, että kuntien vetäytyminen tarkoittaisi palvelun loppumista tai vetäytymistä kaupunkikeskuksiin, mikä heikentäisi kyseisten paikkakuntien vetovoimaa entisestään niin asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta.

Esimerkiksi kuntien vuokra-asuntoyhtiöt tarjoavat kuntasektorin edustajien mukaan kohtuuhintaista asumista ja ovat näin keskeisesti mahdollistamassa työvoiman liikkuvuutta ja siten lisäämässä osaavan työvoiman saatavuutta. Useat kuntien yhtiöt toimivat Kuntapulssin vastaajien mukaan myös niin sanottuina veturiyrityksinä, joiden ympärille on kehittynyt yksityistä yritystoimintaa.

Toimintaa arvioitava kriittisesti

Pääosa vastaajista katsoi, että kuntien on syytä kriittisesti arvioida toimintaansa markkinoilla ja tehdä siltä pohjalta päätökset tapauskohtaisesti. He katsoivat, että nykyisessä toiminnassa on joitakin toimintoja, joista olisi mahdollista myös vetäytyä. Keskeinen lähtökohta tulisi vastausten mukaan kuitenkin olla eri omistustaustalla toimivien yritysten tasapuolinen kilpailutilanne.

Kuntien omistamat yritykset ovat yrityksiä juuri siksi, että ne voivat tasapuolisesti kilpailla yksityisten omistamien yritysten kanssa. Useissa kommenteissa korostettiin, että kunnalla tulee olla itsehallintonsa puitteissa mahdollisuus päättää, kuinka se palvelunsa organisoi – joko tuottamalla ne itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelut markkinoilta.

Selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen ovat laatineet ehdotuksen ensimmäiseksi kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi  elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., toimeksiannosta. Järventaus on Suomen yrittäjien entinen toimitusjohtaja. Kekäläinen on yrittäjä.