Kunta-alan työmarkkinaosapuolet käynnistävät työn murroksen pitkäjänteisen seurannan
kuva: Miska Puumala
Kunta-alan tavoitteena on rakentaa työn murroksesta yhteinen kuva ja vahvempi tietopohja. Kuvassa Kajaanissa työskentelevä hammaslääkäri Marina Delgado.
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat yhteisestä linjauksesta työn murroksen seurantaan kunta-alan pääneuvotteluryhmässä torstaina 11. lokakuuta. Tavoitteena on pitää huolta julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä.
Pääsopijajärjestöjä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolten mukaan vaikuttava, jatkuvasti kehittyvä ja kustannustehokas julkinen sektori on Suomelle ja kansalaisille yhtä tärkeä kuin vientisektorin menestys, ja siksi julkisen sektorin kunnosta ja toimintaedellytyksistä on pidettävä jatkuvasti huolta.
– Kunta-alalla on pitkät perinteet työelämän yhteisestä kehittämisestä. Tärkeintä on nyt saada yhteinen tilannekuva siitä, kuinka työelämä muuttuu yleensä ja erityisesti kunta-alalla, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
– Meidän pitää pystyä uudistamaan kunta-alaa, jotta palvelut pelaavat ja toiminta on tuloksellista ja kustannustehokasta. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että saamme uutta työvoimaa ja että henkilöstö voi hyvin. Kokonaistavoite on laaja.
Työn murroksen seurannassa keskitytään työn muutosten tarkasteluun kunta-alan ammateissa, toimialoilla ja työpaikoilla. Seurannassa hyödynnetään myös muiden toimialojen ja maiden kokemuksia, sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia.
Nyt sovittu linjaus jatkaa KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyötä työelämän kehittämiseksi ja palvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi. Käynnissä on muun muassa yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämishanke Kunteko2020, joka nostaa myös tulevina vuosina hyviä käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja esiin.
Juttua muutettu 11.10. klo 11.39: Lisätty Markku Jalosen kommentit.