Kuntaliiton Reina: Kuntatalouteen tarvitaan ”tasapainottamismiljardi”
Kuva: Pixabay
Kuntatalouden korjaaminen on huomioitava tulevissa hallitusneuvotteluissa, ja myös kuntien on osallistuttava välttämättömiin sopeutustoimiin, linjaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina blogikirjoituksessaan.
Reina arvelee, että vaalikeskusteluissa kuntatalous jäi vähälle huomiolle, koska se on vaikeasti avautuva ja abstrakti aihe. Kuitenkin vaalipuheissa annetut lupaukset, jotka koskivat mm. varhaiskasvatusta ja opetusta, vaikuttavat olennaisesti myös kuntatalouteen, jonka tilanne on jo lähtökohtaisesti heikko.
– Tilannetta ei helpota, että uusi hallitus saa perintönä lähes miljardin euron ”kuntatalousvelan” edeltäjältään, Reina muistuttaa.
Hän korostaa, että pelkkä kuntatalouden heikentämisen lopettaminen ei riitä, sillä tuoreen julkisen talouden suunnitelman painelaskelman mukaan kuntatalouden toiminnan- ja investointien rahavirta pysyy 1,2—1,7 mrd. euroa negatiivisena koko kehyskauden 2020—2023.
– Jotta kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen ja muiden tehtävien rahoituksesta sekä kasvavista investointi- ja korjausvelkapaineista selviydytään, tätä tulojen ja menojen ammottavaa aukkoa on kurottava suunnitelmallisesti umpeen. Investointeja on kyettävä tekemään myös tulevaisuuteen, kuten digitalisaation tai tekoälyn täysimääräiseen hyödyntämiseen.
– Tämä tarkoittaa, että jo hallitusneuvotteluissa valtion on osaltaan varauduttava tähän toisen miljardin vaativaan kuntatalouden tasapainottamisurakkaan. Se edellyttää tasapainottamistoimia sekä valtiolta että kunnilta – sekä menojen hillinnän että tulopohjan vahvistamisen osalta, Timo Reina kirjoittaa.
Lisää kuntataloudesta:
Karut talousnäkymät pakottavat Etelä-Karjalan kunnat ikäviin päätöksiin
Kuntatalous ajautui kriisiin: kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen
Totta. Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, joiden syrjäisyyslisä on vähintään140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.