Kuntatalousohjelma: Miljardin euron lisäys peruspalvelujen valtionosuuksiin vuonna 2020 – Seuraavalle hallitukselle laihat eväät kuntatalouden suhteen
Kuva: Pixabay
Tuoreen vuosien 2020-2023 kuntatalousohjelman mukaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on tulossa miljardin euron nousu ensi vuonna.
Taustalla on mm. lomarahojen leikkaamiseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättyminen, indeksikorotusten palauttaminen ja vuosi sitten julkisen talouden suunnitelmassa päätetty kilpailukykysopimukseen liittyvä kompensaatio.
Kuntatalousohjelma on laadittu osana niin sanottua teknistä julkisen talouden suunnitelmaa. Se ei sisällä uusia hallituksen kuntatalouteen tekemiä linjauksia. Ohjelman on tarkoitus pohjustaa tulevan hallituksen kuntapolitiikkaa.
Kuntatalousohjelma pitää kuntatalouden tilannekuvaa tulevalle hallituskaudelle synkempänä kuin vielä viime syksynä arvioitiin.
Viime syksynä julkaistiin kuntatalousohjelma vuodelle 2019. Sittemmin on käynyt tilinpäätöstiedoista ilmi kuntien laaja ahdinko. Kuntaliitto arvioi helmikuussa tilinpäätösten ennakkotietojen yhteydessä kuntatalouden ajautuneen kriisiin.
Pienet kunnat kovilla
Kuntatalousohjelman mukaan kuntien vuosikate heikkeni kaikissa maakunnissa ja kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate heikkeni 6 000–10 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi merkittävästi; vuonna 2018 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 38, vuonna 2017 niitä oli vain neljä. Tuloksen osalta tasapainoisia kuntia, joissa vuosikate riitti poistojen kattamiseen, oli vain noin kolmasosa kunnista.
Tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella 21 kuntayhtymällä olisi taseessa kertynyttä alijäämää, yhteensä 92 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin alijäämää oli 16 kuntayhtymällä yhteensä 35 miljoonaa euroa
– Alijäämäisten kuntayhtymien määrä ja kuntayhtymien taseeseen kertyneen alijäämän määrä ovat vähentyneet jo useamman vuoden ajan, mutta tämä kehitys näyttää nyt pysähtyneen, tuoreessa kuntatalousohjelmassa todetaan.
Kuntatalousohjelman kuntatalouden kehitysarvio on tehty valtionvarainministeriön kansantalousosastolla. Sen mukaan toimintamenot kasvavat koko tulevan hallituskauden, kun sote-uudistuksen kaatuminen sysää sote-palvelujen tarpeen kasvupaineet kuntien talouteen. Painelaskelman mukaan kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino jatkuu mittavana hallituskauden ajan eli vuoteen 2023 saakka.
Valtionosuuksien nousu vuonna 2020 kohentaa toiminnan ja investointien rahavirran tänä vuonna selvästi heikkenevää tilannetta, mutta vuosina 2021-2023 tilanne heikkenee jälleen lukuun ottamatta yli 100 000 asukkaan kaupunkeja.
Toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan heikkenevän eniten pienissä alle 6 000 asukkaan kunnissa, mikä johtuu ennen kaikkea verorahoituksen keskimääräistä heikommasta kehityksestä. Rahoitusaseman kehitys nähdään heikoimmaksi juuri näissä asukasluvultaan pienimmissä kunnissa.
Uusi #hallitus ei sitten sössi tätä… Tämä ei ole jaettavissa olevaa rahaa vaan määräajaksi kunnilta leikattua valtionosuutta, joka kuuluu takaisin kunnille. Vahvat itsehallinnolliset kunnat tarvitsevat riittävän rahoituksen! #kunnat #Vaalit2019 #eduskuntavaalit2019
— Erno Heikkinen (@ErnoHeikkinen) April 4, 2019
Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen ja
Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen reagoivat kuntatalousohjelmaan Twitterissä.
Kuntaliiton Punakallio: ”Maltillinen ennuste mutta laihat eväät”
Vaikka näkymät kuntataloudessa eivät ole erityisen hyvät, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää tulevan kehyskauden ennustetta melko maltillisena. Rahoitusjäämän arvioidaan heikkenevä tämän vuoden 1,5 miljardista eurosta 0,2 miljardia vuoteen 2023 mennessä ja menojen kasvuprosentti (3 prosenttia per vuosi) on pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa.
Eväät tulevalle hallitukselle ovat kuitenkin kuntatalouden suhteen laihat, Punakallio muistuttaa.
– Kuntataloutta myllättiin koko hallituskausi niin sote-valmistelulla, kikyillä kuin erilaisilla säästölaeilla, mutta tuloksena kuntatalouden tila on yhdellä historiansa heikoimmista tasoistaan, kuntatalouden vahvistamiseksi tehty sopeutuspaketti epäonnistui, eikä kuntatalous saavuta Juha Sipilän hallituksen sille asettamaa rahoitusasematavoitetta.
Punakallio muistuttaa, että valtionosuuksien kasvu noudattaa voimassa olevia lakeja, ja niistä on pidettävä kiinni.
– Hallitusohjelmissa ja erilaisissa kehysriihissä on jouduttu kuitenkin usein tekemään myös leikkauksia. Mitä todennäköisemmin myös jatkossa joudutaan tekemään leikkauksia ja säästöjä.
– Toivon, että tällaiset päätökset eivät kohdistu tällä erää kuntatalouteen ja kuntalaisten peruspalveluihin. Kuntalaisten peruspalvelut, kuten vanhustenhoito, ei kestä enää uusia leikkauksia. Kunnat tarvitsevat nyt työrauhan.
Toimeen niin kunnissa kuin hallitustasolla
Kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että ensi vuodeksi veronkorotuspainetta olisi yli kahdella kolmasosalla kunnista ja viidesosalla korotuspaine olisi yli kolme prosenttiyksikköä. Vajaalla viidesosalla kunnista olisi laskelman perusteella mahdollisuus alentaa veroprosenttiaan. Korotuspaineet näyttäisivät pahenevan kehyskauden loppua kohden .
Minna Punakallion mukaan tulevalla hallituskaudella tarvitaan uusia toimia, jotka joko pienentävät kuntien menoja tai lisäävät kuntien tuloja.
– Näitä toimia joudutaan tekemään niin kunnissa kuin hallitustasolla.
Käytännössä tarvitaan rakenteellisia uudistuksia: palveluverkon uudistamista, laajenevaa yhteistyötä eri palveluiden tuottamisessa, uusia palvelumuotoja – ja todennäköisesti myös kuntaliitoksia.
Lisäksi tarvitaan raskaampien ja kalliiden menoerien ennaltaehkäisyä.
– Näitä toimia tarvitaan ja näitä olisi tarvittu vaikka sote-uudistus olisi toteutunutkin. Sote-uudistus ei olisi poistanut kuntien harteilta uhkaa rahoituksen leikkauksista jos ikääntymiseen liittyviä menoja ei olisi saatu hillittyä maakunnissa, Minna Punakallio sanoo.
Lisää aiheesta:
Karut talousnäkymät pakottavat Etelä-Karjalan kunnat ikäviin päätöksiin
Kuntatalous ajautui kriisiin: kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen
Jos olisin ministerinä etenesin vaiheittain: ensin ydistetään kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä ns. sanottuja raskaita sosiaalipalveluja. Uudessa SoTessa ja SoTussa tulee mennä lähipalvelujen näkökulmasta, ei hallinnollisten mallien tavalla.
Visioni: Suomessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän kolmen K:n mallia eli ”käsiä” kotipalveluun, kevennettyä palveluasuntotuotantoa ja koulutusta. Laskusuunnassa oleva väkiluku vaikuttaa keskeisesti kunnan talouteen liittyviin kysymyksiin.
Yksi asukas tuo valtionosuutta keskimäärin 5.000 euroa. On huolestuttavaa kun väkeä poistuu ”yläkertaan” tai muuttaa pois.