Kuntaliiton Reina: TE-kokeilujen purkaminen olisi ”täydellistä hölmöläisten hommaa”
Kuva: Seppo Haavisto
Timo Reina keskusteli työllisyysasioista TEMin osastopäällikön Marja-Riitta Pihlmanin kanssa viime marraskuun Kuntalehdessä.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toivoo, että hallitus tekee budjettiriihessä päätöksen jatkaa alueellisia työllisyyskokeiluja vähintään vuoden 2020 loppuun.
Kokeilukausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, eikä jatkoa ole luvattu. Mikäli päätöstä jatkosta ei tehdä pian, kokeilujen alasajo käynnistyy alkusyksyllä, Reina muistuttaa.
Jo kokeilujen alussa vuosi sitten kokeilijat esittivät toiveen, että kokeiluja jatkettaisiin vähintään siihen asti, kunnes sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan. Toistaiseksi näille toiveille ei ole tullut vastakaikua työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).
Reinan mukaan työllisyyslukemien koheneminen on osaltaan seurausta alueellisista työllisyyskokeiluista. Suurin ja vaikuttavin kokeiluista on ollut Tampereen seudun kokeilu, jonka piirissä on kymmeniä tuhansia asiakkaita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vuoden kuluessa pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut noin kolmanneksella ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähes neljänneksellä, Reina kirjoittaa blogauksessa, jossa hän pohtii tänään alkavan hallituksen sisäisen budjettiriihen asetelmia.
– Kokeilujen ydin on ollut valtion TE-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen. Olisi täydellistä hölmöläisten hommaan purkaa hyvin toimivat kokeilut. Se aiheuttaisi hallinnollisen hässäkän ja vaikeuttaisi asiakkaiden asemaa, Reina kirjoittaa.
Hyvän työllisyyskehityksen vauhdittaminen on Reinan mukaan kuntien kannalta budjettiriihen keskeinen kysymys sen ohella, että kuntien valmiudet suoriutua palveluvelvoitteistaan varmistetaan.
Vaikka kuntatalous on keskimäärin vahvistunut viime aikoina, kustannuspaineetkin ovat kasvaneet palkankorotusten ja investointien vuoksi, Reina muistuttaa. Lisäksi tuoreimmat verotustiedot viittaavat siihen, että kuntien veroennusteet ovat olleet liian optimistisia. Merkittävin kuntatalouden riskitekijä liittyy valtionosuuksiin, joiden odotetaan supistuvan merkittävästi ensi vuonna.
Reina muistuttaa, että osana kiky-sopimusta tehdyistä lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö otettiin kunnilta valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017.
– Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuoden 2019 kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien valtionosuutta kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Vuonna 2019 tämä ylimääräinen leikkaus on 59 miljoonaa euroa. On välttämätöntä ja valtionosuusjärjestelmän periaatteiden mukaista, että tämä kiky-leikkaus kompensoidaan kunnille ensi vuonna ja loput leikkaukset vuonna 2020, Reina kirjoittaa.
Reinan blogi: Budjettiriihi lämpenee, kuntatalous ei
Aiheesta aiemmin:
Kuntaliitto vaatii kuntien työllisyyskokeilujen turvaamista
