Kuntaliitto haluaa kunnille suuremman roolin kasvupolitiikassa
Työnjako kasvupalvelujen järjestämisessä herättää erimielisyyksiä alueuudistuksen yhteydessä. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliitto pitää lausuntokierroksella olevan kasvupalvelulain tavoitteita hyvinä. Kautta linjan liiton lausunnossa kuitenkin huomautetaan kuntien jo olemassa olevasta roolista ja panoksesta, ja liitto katsoo, että luonnos ei anna kunnille riittävää roolia. Kuntaliitto pitää hyvänä myös monituottajamallia, mutta korostaa, että palvelujen sisällön täytyy määräytyä asiakkaidentarpeiden mukaan eikä markkinoiden ehdoilla.
Lakiluonnoksen tavoitteet ovat liiton mukaan pääosin oikeat. Kuntaliitto kiittää muun muassa alueellisten erityispiirtein parempaa huomioonottamista ja sääntelyn purkamista ja suurempien kokonaisuuksien kokoamista.
Sen sijaan Kuntaliitto katsoo, että luonoksen keskeiset ehdotukset eivät kunnolla tue asetettuja tavoitteita.
Liiton mukaan erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla olisi pitänyt tarkastella kasvupalveluiden järjestämisvastuun antamista kaupungeille. Liiton lausunnon mukaan erityisesti suurimmat kaupunkiseudut panostavat nyt kasvupolitiikkaan paljon enemmän kuin valtio. Nyt suuri osa kasvutoimista on jäämässä kasvupalveluja koskevan lain ulkopuolelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Esitys ei tunnista eikä huomioi työllisyyden kannalta riittävästi kuntien ja kaupunkiseutujen merkitystä ja roolia. Kunnille on kertynyt paljon osaamista ja kokemusta työllisyysasioista. Lisäksi kunnat toimivat omaehtoisesti voimakkain toimin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tulisi kehittää ja alueellisesti toimivia, hieman erilaisiakin ratkaisuja, tulisi hyväksyä”, Kuntaliiton lausunnossa todetaan.
Markkinat asiakkaiden ehdoilla
Kuntaliitto ei ole yhtä innostunut markkinoilta hankittavien työllistämispalveluista kuin hallitus, mutta ei niitä vastustakaan.
– Jotta asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti, tulee huomioida henkilöasiakkaiden erilaiset tilanteet ja erilainen tuen tarve. Markkinat ja palvelutarjonnan kehittyminen eivät saa ohjata sitä, millaisia palveluja tuotetaan, vaan palvelujen lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyys.
Monituottajamallia ylipäätään kasvupalveluissa Kuntaliitto sinänsä kiittää.
Liitto kuitenkin huomauttaa, että monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen.
– Kaikkien asiakasryhmien osalta tähän ei välttämättä ole edellytyksiä. Myöskään yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti.
– Käytännön haasteena tulee olemaan, kuinka järjestäjä pystyy tällöin asettamaan palvelun tuottajille sellaiset kriteerit ja rahoitusehdot, että palveluntuotantoa syntyy ja valinnanvapaus on mahdollista.
Kuntayhteistyö mahdolliseksi
Kuntaliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että maan hallituksen aiemmassa linjauksessa lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta muun muassa kunnan kanssa. Nyt lausuntokierroksella oleva esitys ei liiton mukaan tällaista mahdollisuutta tunnista.
– Epäselväksi jää, missä ja millä perusteilla linjausta on mahdollisesti muutettu.
Kotouttaminen mukana
Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevassa lakiesityksessä kotouttaminen liitetään vahvasti aluekehittämiseen. Tämä on uusi ja kannatettava näkökulma kunhan huomioidaan maahanmuuttajien joukon heterogeenisuus ja kotouttamistoimien kokonaisuus.
Palvelukeskuksista epäselvyyttä
Valtakunnallisten palvelukeskusten asema on Kuntaliiton mielestä epäselvä.
Lähtökohtaisesti Kuntaliitto ilmoittaa katsovansa, että maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä ja tukipalvelujen järjestäminen tulee olla maakuntien päätettävissä. Palvelukeskuksia koskevat säännökset rajoittavat maakunnan oikeutta päättää tukipalveluiden tuotantotavasta.
– Keskeinen asia on valtakunnallisten ja maakunnallisten palvelujen yhteensovitus päällekkäisyyksien välttämiseksi, ei niinkään se, että valtakunnallisilla palveluilla ohjattaisiin samalla maakunnallisia palveluja, lausunnossa sanotaan.
Maakunta on järjestämiensä palvelujen osalta vastuussa ensi sijassa maakuntavaltuustolle, ei valtiolle, Kuntaliitto katsoo.
Lue myös:
Vantaalta kriittinen lausuntoesitys: Kasvupalvelulain tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta
Kuopio tarttui nuorten työttömyyteen tuloksellisesti
Työttömien huomiointi sote- ja maakuntauudistuksessa herättää huolta
