Kuntaministeri Paatero: Kuntien asemaa parannettava talousarviossa – Sote-uudistuksen vaikutukset huomioitava

Kuntien taloudellista asemaa on parannettava seuraavassa talousarviossa, kirjoittaa kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., verkkokolumnissaan.

Hallitus kokoontuuu budjettiriiheen 14.-15. syyskuuta käsittelemään ensi vuoden talousarviota ja edessä on merkittäviä päätöksiä mm. kuntatalouden kannalta. Paateron mukaan kulunut koronakevät on tuonut esille julkisen sektorin ja julkisten palvelujen tärkeän roolin entistäkin selvemmin.

Kuntien talous oli vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotietojen valossa erityisen huono, Paatero muistuttaa. Vaikka kuntatalouden tilaa on pyritty helpottamaan, koronapandemia pahensi vaikeaa tilannetta entisestään.

Koronan vaikutuksista toipumiseen hallitus teki linjauksia toukokuun lisätalousarviossa.

– Kaikkiaan 65 kunnassa vuosikate oli negatiivinen. Hallitus kirjasi lisätalousarvioesityksen yhteyteen, että kuntien taloudellista tilannetta on tarkasteltava. Tämä ei siis tarkoita vain koronan aiheuttamaa shokkia, vaan meidän on palattava pohtimaan kuntien pidempiaikaista heikkoa talouden kehitystä. Tulevaisuustyön yhteydessä käydään läpi myös kuntien tehtävät ja velvoitteet. 

– Ennusteiden mukaan korona ja heikko taloustilanne aiheuttaa verotulojen menetyksiä vielä seuraavinakin vuosina. Kuntien asemaa on syytä parantaa seuraavassa talousarviossa. Lisäksi kuntien rahoituksen on pitkällä aikavälillä seurattava niille annettuja tehtäviä, Paatero kirjoittaa. 

Kuntaministerin mukaan hallituksen on aloitettava kokonaisvaltainen tarkastelu kuntien rahoituksellisesta asemasta lähivuosina, jotta kansalaisille tärkeät peruspalvelut voidaan yhdenvertaisesti turvata.

– Samalla on huomioitava tulevan sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset palveluiden rahoitukseen ja järjestämiseen.  Tarvitsemme vähintään hallituskauden mittaisen kuntien tulevaisuustyön, joka tähtää palvelujen saatavuuteen ja parantumiseen sekä elinvoiman vahvistamiseen kuntakentässä.

Sote-uudistuksella valtava vaikutus

Hallituksen sote-maakuntauudistuksella on toteutuessaan valtava vaikutus kuntatalouteen, sillä se käytännössä puolittaa kuntien liikevaihdon.

Kuntaliiton tietoiskussa lakiluonnosten vaikutuksista kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen nosti esiin talouteen erityisen vaikuttavana uudistuksen osana ns. tasausmekanismien kokonaisuuden, johon kuuluvan enimmäismuutosten rajoitin, jonka mukaan uudistuksen vaikutus kunnan talouden tasapainoon – heikentävänä tai vahvistavana – voi olla enintään 100 euroa per asukas.

-Tässä kuntatalouden tilanteessa ja erityisesti koronakriisin dramaattisten vaikutusten jälkeen tällä on valtava vaikutus yksittäisen kunnan taloudessa, Lehtonen sanoi.

Lehtosen mukaan olennaista on kiinnittää huomio siihen, minkälainen vaikutus maakuntien rahoituksen tasolla mahdollisesti on. Maakuntien rahoituksen tasolle on määrätty tiukat kriteerit ja maakuntien taloustilannetta seurataan tarkasti.

Sote-maakunnat eivät saa rahoitusta sen perusteella, mitä ne aiemmin ovat sote-palveluihin käyttäneet, vaan niiden rahoituksen valtaosa perustuu alueen väestön terveydentilaan, ikärakenteeseen ja työllisyyteen.

– Alueet, joilla ihmiset ovat nuorempia, terveempiä ja työllisyysaste on korkeampi, saavat asukaskohtaista rahoitusta vähemmän kuin ne alueet, joilla palvelutarvetta on enemmän, kirjoitti VM:n valtiosihteeri Maria Kaisa Aula blogissaan lakipakettien lausuntokierroksen alettua. Aulan mukaan rahoitusjärjestelmää arvioidaan uudelleen lausuntokierroksen jälkeen.

”Valtion piikki ei ole sote-uudistuksessa auki” kirjoituksensa otsikoinut Aula muistuttaa, että hallituksen kannanotossa sote-uudistuksen kestävyysvajetta alentavaksi potentiaaliksi on todettu alustavasti jopa 1.5 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä. 

– Tähän pääsemiseen vaaditaan, että maakunnat pysyvät tavoitellulla menouralla.  Lisäksi tuottavuuden ja kustannustehokkuuden kautta on saatava nykyisillä määrärahoilla tuotettua enemmän tuloksia.  Valtion ohjauksen onnistuminen ratkaisee paljon.

Sanna Lehtosen mukaan huomiota kannattaa kiinnittää siihen, minkälaisen uhan  kuntien taloudelle tuo se, että maakuntien rahoitus ei mahdollisesti riitäkään palvelujen järjestämiseen. Kun valtion näkökulmasta jatkossa kunnat ja valtio ovat yhtä yhtenäistä paikallishallintojen kokonaisuutta, ja jos maakuntien rahoitus ei riitä, on olemassa uhka, että kuntien valtionosuusrahoitusta jatkossa leikataan, Sanna Lehtonen sanoi.

Omaisuuden siirron kompensointi ei tyydytä Kuntaliittoa

Sote-maakuntauudistuksessa sairaanhoitoipiirien kiinteä omaisuus velkoineen on siirtymässä maakunnille ilman korvausta. Myös kuntien irtain omaisuus siirty maakunnille korvauksetta siltä osin kuin se liittyy sote-maakunnan tehtäviin.

Omaisuuden siirron talousvaikutuksia kompensoidaan, mutta ehdot ovat lakiluonnoksessa tiukat.

– Hallituksen esitysluonnoksessa on kompensaatiomalli, jossa otetaan huomion kunnilta siirtyvä omaisuus. Malli perustuu pitkälle sihen, että kunnille tarpeettomaksi jäävistä kiinteistöistä mahdollisesti aiheutuvat tappiot kompensoidaan – mutta vain siinä tilanteessa, että menetys kunnalle tästä siirrosta vastaa 0,7 %:n laskennallista veronkorotustarvetta, totesi Kuntaliiton johtava lakimies Arto Sulonen tietoiskussa.

– Tämä raja on aivan liian korkea, koska se tarkoittaa käytännössä sitä, että vain pienet ja taloudelliselta asemaltaan heikot kunnat tulevat tätä kompensaatiota saamaan.

Kuntaliitto on aiemmin esittänyt korvausrajaksi 0,25 prosenttiyksikköä tai vähintään 3 miljoonan euron kustannusta.

Lisäksi kunnilla olisi oikeus kompensaatioon, jos kunnan laskennallinen veroprosentti ylittää kahdella prosenttiyksiköllä kaikkien kuntien painotetun keskimääräisen tuloveroprosentin. Korotus olisi 75 % korvausrajan alittavalta osalta.

Sulosen mukaan on suuri ongelma, että kompensaatiossa huomioidaan vain toimitilakustannukset, ei sen sijaan kuntien ja kuntayhtymien peruspääomien siirtymistä eikä irtaimen omaisuuden siirtymistä.

-Tämä on huono asia ja tässä meillä tulee työtä riittämään.

Linkki Kuntaliiton tietoiskun videotallenteeseen ja esitysmateriaaleihin