Kuntarahoitus: "Työllisyyskehitys ratkaisee myös kuntatalouden suunnan"

Makrotalouden mittareita kannattaa seurata myös kunnissa, kun vuoden 2020 talousarvioita tehdään, muistuttaa Kuntarahoitus.

Vaikka valtionosuusleikkausten päättyminen on valtionosuuksien lisääntyminen yli miljardilla eurolla tästä vuodesta onkin hyvä asia, valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi, Kuntarahoituksesta muistutetaan.

– Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.

Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi.

Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mukaan työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla.

– Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi, Vesala arvioi.

Vesalan mukaan on erittäin tärkeää keskittyä pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemiseen ja hallitsemattoman velkaantumisen estämiseen.

– 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut. Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla, Vesala sanoo.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa, että jotta julkista velkaa voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa alhaisella korolla, kestävyysvajeongelma on kyettävä uskottavasti ratkaisemaan.

– Kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän. Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä, Kallio sanoo.

Talouden rakenteiden uudistaminen nähdään Kuntarahoituksessa erityisen tärkeänä siksi, ettei Suomen velkaantumiskyky ole yhtä vahva kuin suuremmilla ja vähemmän suhdanneherkillä mailla.

– Myös rakentamisen suhdannekäänteen jyrkkyyttä on seurattava tarkasti, koska se tulee määrittelemään merkittävällä tavalla muun talouden kehitystä. Vapaarahoitteisen rakentamisen jäähtymisellä on laajat säteilyvaikutukset moniin toimialoihin ja se vaikuttaa myös kuntien tonttimyynnin näkymiin. Paine uudisrakentamiseen säilyy suhdanteen heikkenemisestä huolimatta korkeana kasvukeskuksissa, missä vapautunutta rakennuskapasiteettia pitää ohjata valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon, Esa Kallio sanoo.