Kuntasektorin supistuminen vauhdittaa Kevan suurta muutosta

Kuntasektorin eläkkeistä vastaava Keva varautuu tulevaisuuteen. Ilman varautumista näkymät ovat vaikeat.

– Toimimme pienenevällä sektorilla. Kun työeläketulojen maksajat vähenevät ja rahoitettavat eläkevastuut vähenevät hitaammin kuin maksutulot, aiheutuu maksujen korotuspainetta, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Keva-lain mukaiseen järjestelmään liittyy erityispiirteitä, kuten kuntasektorin naisvaltaisuus. Eläkemaksut ja karttumaprosentit ovat samansuuruiset molemmilla sukupuolilla, mutta koska naiset elävät pidempään eläkkeellä, on naisvaltainen työeläkejärjestelmä kalliimpi rahoittaa.

Toinen erityispiirre on menneiltä vuosilta perintönä olevat tavallista paremmat eläke-edut: nopeampi eläkekarttuma ja alhaisempi eläkeikä. Ne koskevat aikaa ennen vuotta 1995. Lisäeläke-etujen piirissä olevia työssä käyviä on alle 60 000 eli noin kymmenen prosenttia Kevan vakuutetuista.

Kuntasektori pienenee sitä mukaa kun kunnat ulkoistavat tai yksityistävät toimiaan. Merkittävä ulkoistaminen tapahtuu, jos hallituksen esittämä soten valinnanvapaus toteutuu.

Muutakin ulkoistamista tapahtuu, kävipä soten valinnanvapaudelle miten tahansa. Esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten palveluista kuntasektori ostaa jo suuren osan yksityisiltä, eikä ole syytä olettaa, että se kehitys katkeaa.

Kevassa pelättiin aikanaan vakuutuskannan pienenemistä, kun kunnat yhtiöittivät omia toimintojaan. Siitä ei Kietäväisen mukaan kuitenkaan aiheutunut merkittävää ongelmaa. Kuntasektorin yhtiöt voivat käyttää Kevaa eläkeyhtiönä, toisin kuin muut yhtiöt. Kunnat ymmärsivät oman etunsa ja ohjeistivat yhtiöitään pysymään Kevan asiakkaina.

Sisäisiä ja ulkoisia muutoksia

Keva valmistautuu muutoksiin sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Kietäväinen esittelee Kevan uudistettua taloa Helsingin Kruununhaassa. Monitilamalliin perustuvan sisustuksen on tarkoitus paitsi tehdä tilaa aiemmin muissa toimipisteissä työskennelleille ennen kaikkea uudistaa toimintatapoja.

– Keskeistä on saada kaikki kevalaiset saman katon alle. Näin saavutetaan myös miljoonan vuokrasäästöt vuodessa, Kietäväinen sanoo.

Soten valinnanvapauteen valmistauduttaessa oleellinen tekijä on kaavailtu siirtymäaikajärjestely, joka on valmisteltu laaja-alaisessa työryhmässä yksimielisesti. Siinä yksityinen sektori maksaa Kevan järjestelmälle seitsemän vuoden ajan siirtymämaksua, joka lasketaan siirtyvän henkilöstön palkan perusteella. Mikäli valinnanvapaus ei toteudu, ei toteudu siirtymämaksukaan.

Uusi työeläkejärjestelmä?

Paraikaa selvitetään myös yksityisen ja kunnallisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä. Uudistuksessa kuntasektori avautuisi kaikille eläkevakuutusyhtiöille ja Keva vastaavasti voisi laajentaa toimintaansa samalla tavalla koko eläkevakuutuskentälle.

Jos, jos ja jos, Kietäväinen toistaa.

Asiaa valmistellaan työryhmässä, jonka työn odotetaan valmistuvan helmikuussa. Tavoite on, että uudistus saataisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Jos valmisteluissa löytyykin periaatteellinen sopu, avoimia kysymyksiä riittää monessa vaiheessa. Työryhmän mietintö lähetettäneen lausunnolle keväällä, ja jos seuraava hallitus kirjaa uudistuksen ohjelmaansa, alkaa varsinainen lain yksityiskohtainen valmistelu. Matkalla on monta kriittistä vaihetta.

Yksi asiaan liittyvä ulottuvuus on, että Kietäväisen mukaan malli edellyttää Kevan jakamista kahteen. Toiseen jäisivät Kevan nykyiset erityisvastuut ja mahdollisesti valtion, kirkon ja Kelan toimihenkilöiden eläkkeiden hoitaminen. Toiseen, laajempaan, yksityiseen TyEL-järjestelmään ja sen yhteisvastuujärjestelmään liittyvään osaan, siirtyisi valtaosa toimintaa.

Yhteisvastuu vaikuttaa

Eläkejärjestelmän uudistaminen avaisi koko kunta- ja mahdollisesti syntyvän maakuntahallinnon eläkemarkkinat yksityisille toimijoille kilpailtavaksi, ja se tietysti niitä kiinnostaa, kunhan Keva ei pääse samoille markkinoille muita helpommin. Toisaalta työeläkevakuutusalalla on yhteisvastuu. Siksi kaikkien intressissä on, että kaikilla alan toimijoilla on riittävät edellytykset hoitaa vastuunsa.

Keva suhtautuu Kietäväisen mukaan uudistukseen rakentavan kriittisesti.

– Uudistus oikein toteutettuna vahvistaisi koko eläkejärjestelmää, mutta paljon on auki olevia asioita, jotka voivat kaataa koko hankkeen. Keskeistä kunta-alan kannalta on se, että tätä kautta kyettäisiin siirtymäkauden jälkeen saamaan työnantajan eläkemaksut yksityisen sektorin tasolle.

Nykyisin kuntasektorilla eläkemaksut ovat korkeampia kuin yksityisillä.

Erityisasemasta luopuminen on Kevassa uusi ilmiö. Perinteisesti Keva on ennen kaikkea halunnut vartioida omaa reviiriään. Ajat ja asetelmat ovat muuttuneet, erityisesti siksi, että kunta-alan henkilöstö näyttää vähenevän tulevaisuudessa selvästi, mikä nostaisi eläkemaksuja ja kasvattaisi eroa yksityiseen sektoriin entisestään.

Markkinointiin panostetaan

Keva on osa julkista hallintoa. Se ei ole toiminut vapailla markkinoilla muuten kuin kunta-alan yhtiöiden osalta, ne kun voivat jo nyt valita joko Kevan tai TyEL-yhtiön.

– Taloon on palkattu historian ensimmäinen markkinoinnin osaaja vasta tänä vuonna, Kietäväinen kertoo, ja syntyy mielikuva, että ei viimeinen. Kevan uusi strategia on määrä hyväksyä keväällä.

Jos markkinat avautuvat, Kevan täytyy yrittää pitää kiinni nykyisistä asiakkaista tarjoamalla kilpailijoita parempia palveluja. Tästä on kysymys esimerkiksi vireillä olevassa työterveysyhtiössä.

Kietäväinen korostaa, että työterveysyhtiöhanke on lähtöisin kentältä. Hän myöntää, että se on Kevalle osa toimintaa, jolla sitoutetaan asiakkaita.

Muutos on muutenkin käynnissä, Kietäväinen sanoo ja viittaa esimerkkinä voimakkaasti laajeneviin sähköisiin palveluihin sekä uuteen toimistoarkkitehtuuriin ja sen mukana kehittyviin työtapoihin.

Toimitusjohtajan kanssa tapaamista ei henkilöstön tarvitse sopia etukäteen eikä vertailla kalentereita. Talon sisällä olevien ikkunaseinien kautta näkee, seisooko Kietäväinen työpisteensä äärellä vapaana vai ei. Kietäväisen työpiste on seisomakorkeudella oleva, osin sermillä erotettu pöytä eräässä isossa tilassa.

– – –

TAUSTA: Kuntasektorin työterveyshanke lisää kilpailua

Kuntasektorin oma in house – työterveyskonserni Taimi syntyy, jos on syntyäkseen, kuntien ja kuntayhtymien tarpeesta ja aloitteesta, vakuuttaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Keva on osin ollut kriitikoiden hampaissa, kun yksityiseltä sektorilta on arvosteltu hanketta.

– Kuntakentällä on ollut tyytymättömyyttä tarjolla oleviin palveluihin. On kaivattu paremmin itselle sopivaa vaihtoehtoa, Kietäväinen sanoo ja puhuu kuntasektorin erityistarpeista sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen hillitsemisessä, sekä erityisosaamisesta esimerkiksi sisäilmaongelmiin liittyvissä asioissa.

– Kyseessä ei ole Kevan hanke, vaan kuntien ja kuntayhtymien, Kietäväinen painottaa. Keva toimii hankkeessa yhteistyön vetäjänä, ja jää vähemmistöosakkaaksi mahdollisesti perustettavaan konserniin.

Kevaa on moitittu myös eläkevarojen sijoittamisesta huonoon kohteeseen.

Kietäväinen hymähtää ajatukselle terveysyritysten huonosta tuotosta ja sille, että huolen ovat esittäneet yksityisen sektorin, eli kilpailijoiden edustajat.

Kevalle kysymys olisi sijoitustoiminnasta. Eläkevakuuttajan intressissä on luonnollisesti myös alentaa kunta-alan henkilöstön vuotuisia kahden miljardin euron työkyvyttömyyskustannuksia työterveyshuoltoa uudistamalla.

Monopoli vai duopoli?

Yksityisen sektorin taholta hanketta on arvosteltu julkisen sektorin monopolina. On selvää, että yksityiset yritykset näkevät kuntasektorin yli 400 000 työntekijän työterveyshuollon valtavana markkinana.

Vielä kuumempana erityisesti Hyvinvointialojen liitto HALI kävi siinä vaiheessa, kun kuntasektorilla oli esillä myös markkinoilla toimiva yhtiö. Siitä on kuitenkin nyt luovuttu, koska sille ei löytynyt kuntakentän yhteistä tilausta.

Kietäväinen kääntää näkymän toisin:

– Maahan on muuten syntymässä alan duopoli, ja tässä tulee enemmän kilpailua, kunnille yksi vaihtoehto lisää.

Duopolilla Kietäväinen viittaa yksityisten yhtiöiden nopeasti kasvaviin markkinaosuuksiin terveydenhuollossa.

Kuntasektorin toimijat voisivat edelleen valita työterveyspalvelujen tuottajaksi yksityisen yhtiön. Perusteilla oleva konserni sen sijaan ei voisi toimia muualla kuin kuntasektorilla.

Valmistelu tapahtuu nyt sikäli matalalla profiililla, että mukanaolijoiden nimiä ei enää juuri huudella julkisuudessa. Selitys on työrauhan turvaaminen valmisteluun, mutta se ilmeisesti tarkoittaa, että yksityisen sektorin lobbareille ei haluta antaa osoitteita, joihin yrittää vaikuttaa.

Suunnitelmien on määrä edetä alkuvuodesta.