Kuntaväen sairasteluissa raju hyppäys – keskimäärin töistä poissa yli 20 päivää
Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot olivat kovassa kasvussa viime vuonna. Mitä enemmän kontakteja, sitä enemmän poissaoloja.
Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolojen määrä kasvoi rajusti viime vuonna. Kun vuonna 2021 oltiin töistä poista sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, niin viime vuonna poissaolojen määrä oli jo 20,7. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen tuoreista tiedoista.
-Kun katsotaan tilastoja vuodesta 2000 lähtien, niin onhan tämä kaikkien aikojen suurin hyppäys, vahvistaa kehityksen Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti.
Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa tutkimuksessa mukana olevien kuntien osalta kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Tutkimustietoa on kerätty vuodesta 2000 lähtien, jolloin sairauspoissaoloja kirjattiin keskimäärin 16,8 päivää työntekijää kohden. Vuosien 2000-2022 välisenä aikana sairauspoissaolot olivat ennen viime vuotta korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin kuntasektorin työntekijät sairastivat 19,4 päivän verran.
Korona todennäköinen syypää
Karujen tilastolukujen selittäjäksi Jenni Ervasti nostaa suomalaisille perin tutuksi tulleen vaivan eli koronan. Työterveyslaitoksen käytössä olevassa materiaalissa ei ole merkitty sairauspoissaolojen syitä, mutta Kelan sairauspäivärahatilastoissa on viime vuoden osalla kirjattu kasvua juuri koronan kohdalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.
Nolla päivää sairastaneita oli vuonna 2021 kuntapuolen tekijöistä 29 prosenttia ja viime vuonna heidän määränsä oli pudonnut 16 prosenttiin.
-Nolla päivää sairastaneiden määrän väheneminen tukisi sitä, että luvuissa näkyy rajoitusten helpottumisen myötä koronan ja infektioiden leviämisen vaikutus. Koronan vaikutuksesta lukuihin kertoo myös se, että sairauspoissaolojen määrä kasvoi tasaisesti kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, Ervasti arvioi.
Paljon kontakteja – paljon sairastelua
Eri ammattiryhmien välillä on suuria eroja sairastavuudessa. Kolmen kärki ammattinimikkeittäin on lastenhoitajat (31,65), hoitaja/lähihoitaja (30,29) ja laitoshuoltaja (29,46). Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla.
-Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Jenni Ervasti kertoo.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
