Kuntaliitto vaatii koronakulujen täysimääräistä korvausta koko vuoden ajalta – "Kunnat ovat laatineet tämän vuoden budjettinsa siitä näkökulmasta"

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen harmitteli taannoin Iltalehden haastattelussa, että nyt ollaan korvaamassa koronakustannuksista vain puolet siitä, mitä on luvattu.

Vantaan kaupunki ei ole ainoa paikka, jossa hallituksen aiempien linjausten koetaan olevan ristiriidassa nyt ministeriössä valmisteilla olevan asetuksen välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi on esitetty, että potilaiden hoito- ja testauskulut sekä muut koronaan liittyvät välittömät kustannukset korvattaisiin vain kesäkuun loppuun saakka.

Edellä mainittu asetusluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Kuntaliitto vaatii koronakulujen täysimääräistä korvausta koko vuoden ajalta. Lisäksi liiton lausuntoluonnoksessa pidetään tärkeänä, että koronaepidemiasta kunnille aiheutuneita kuluja korvataan kunnille viime vuodesta tutuin periaattein.

Lupauksella oli ehtonsa

Sosiaali- ja terveysministeriössä valtionavustusasioihin perehtynyt lakimies Jonna Salmela painottaa, että kyseessä on vasta virkamiestyönä valmisteltu asetusluonnos, joka on lausuntokierroksella.

– Lausuntoaikaa on tämän viikon loppuun asti. Meillä oli kuulemistilaisuus viime viikon torstaina ja kaikki halukkaat saivat puheenvuoroja.

Asetusluonnos on avoimena kommenteille ja ne otetaan huomioon, kun asian käsittely jatkuu ministeriössä, Salmela lisää.

Jonna Salmela huomauttaa, että asetusluonnos ei ole ristiriidassa viime vuonna budjettiriihessä tehtyjen kirjausten kanssa.

– Se mihin julkisuudessa on nyt Vantaan kaupungistakin kiinnitetty huomiota, on hallituksen sitoutuminen välittömien kustannusten täysimääräisen korvaamiseen.

– Näissä kommenteissa on jätetty huomiotta budjettiriihessäkin kirjattu lupaus kokonaisuudessaan. Hallitus on luvannut korvata edellä mainitut kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Nopeita kehitysaskelia

Tilanne ja strategia ovat kehittyneet.

Tämä selviää, kun katsoo, mikä on STM:n luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta aiheutuviin lisäkustannuksiin vuonna 2022.

– Tautitilanteen ja hybridistrategian mukaan on katsottu, että ihan koko vuotta ei ole perusteltua korvata täysimääräisesti kustannuksia.

Salmela lisää, että rokotuksista on esitetty korvattavuutta koko vuodelta kunnille.

”Kuntataloutta on ylikompensoitu”

On hyvä muistaa, että edellisinä vuosina koronakorvaukset ovat olleet runsaskätisiä kunnille, Salmela jatkaa.

– Kuntataloutta on ylikompensoitu.

STM:n asetusvalmistelun perustelumuistion luonnokseen on kirjoitettu, että kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021.

– Mutta myös toimintatuotoissa oli merkittävää kasvua. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2021 osoittavat, että kuntatalous säilyi vahvana myös toisen koronavuoden. Kuntien tilikauden tulos oli noin 1,3 miljardia euroa eli edellisvuoden tapaan selvästi positiivinen, muistiossa kerrotaan.

Budjetit uusiksi

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen ei hyväksy väitettä kuntatalouden ylikompensoinnista sellaisenaan.

Mehtonen painottaa, että ylikompensaatiosta ei ole täsmällisiä todisteita.

– Jos katsotaan esimerkiksi kuntien hyviä tilinpäätöslukuja, on siellä taustalla myös hyvä verotulojen kehitys.

Asetusluonnoksessa on viitattu vuoden alun koronastrategian muutokseen, jolla perustellaan korvauksen rajaamista kesäkuuhun asti.

Strategiamuutoksien ennakoimisen vaikeus on yksi asia, mutta aiempien viestien perusteella kunnissa on perustellusti luotettu siihen, että täysimääräiset korvaukset ovat tiedossa, Mehtonen näkee.

– Kunnat ovat laatineet tämän vuoden budjettinsa siitä näkökulmasta, että koronakustannukset korvataan täysimääräisesti vuoden loppuun asti.

Otsikkoa muokattu 30.8. klo 12.12