Kuntien lainat vaarassa kallistua
Kunnilla, kuntayhtymillä ja sosiaalisella asuntotuotannolla on yhteensä 35 miljardin euron lainakanta; noin 20 miljardia Kuntarahoituksen ja loput muun muassa liikepankkien kautta. (Kuva: Ville Miettinen)
Mikäli kuntien luottoluokitus heikkenee sote- ja maakuntauudistuksessa omaisuudensiirron seurauksena, niiden ottamat lainat saattavat kallistua. Jo 0,5 prosenttiyksikön lainojen koronnousu nostaisi koko kuntasektorin ja sosiaalisen asunnontuotannon kustannuksia 175 miljoonalla eurolla.
– Perustuslain mukainen verotusoikeus ja itsehallinto ovat perinteisesti tehneet kunnista luotettavia lainanottajia lainanantajien silmissä. Siksi vastustimme hallituksen aikaisempaan lakiesitykseen ajamaa väliaikaista verokattoa, koska se olisi supistanut kuntien verotusoikeutta. Onneksi hallitus perääntyi siinä asiassa, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo Kommuntorgetin haastattelussa.
– Lainanantajat saattavat nähdä niissä pykälissä vaarallisen ennakkotapauksen riskin. Miten käy, jos maakunnat tulevaisuudessa joutuvat taloudelliseen ahdinkoon? Voiko hallitus silloin päättää, että kunnilta otetaan vähän enemmän omaisuutta, Niemeläinen pohtii.
Luottoluokituslaitokset
odottavalla kannalla
Luottoluokituslaitokset, kuten Moody´s ja Standard & Poor´s (S&P), arvioivat pankkien, valtioiden ja obligaatioita liikkeelle laskevien toimijoiden luottokelpoisuutta. Luottoluokittajien maine sai kovan kolhun vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen, kun arvioinneista paljastui huolimattomuutta. Luokituslaitokset olivat tehneet karkeita virhearviointeja valtioista ja arvopapereista sekä esimerkiksi surullisen kuuluisista amerikkalaisista asuntolainoista. Arviointeja olivat värittäneet luokituslaitosten oma intressi antaa liioitellun korkeita luottoluokituksia, luokituksen haluavat asiakkaat kun ovat niitä, jotka luottoluokittajille maksavat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Viime vuosina Moody´s ja S&P ovat maksaneet yhteensä yli 2 miljardia dollaria korvausta Yhdysvaltain oikeusministeriölle virheellisistä luokituksista, jotka osaltaan vaikuttivat rahoituskriisiin. Aiemmista virheistään huolimatta luottoluokituslaitoksilla on kuitenkin edelleen keskeinen asema. Niiden arvioinneilla rahoitusmarkkinoiden toimijoista on suuri merkitys lainaehtoihin ja -marginaaleihin eli siihen, mihin hintaan lainaa saa. Moody´s ja S&P analysoivat ja arvioivat myös Kuntien takauskeskuksen toimintaa. Takauskeskuksen luottoluokitus on korkea, Aa1 Moody´sin ja AA+ S&P:n mukaan.
Millaisen riskin takauskeskukselle muodostaa uusi lainsäädäntö, joka puuttuu kuntien omistusoikeuteen? Entä millaisen riskin kunta-alalle muodostaa se tosiasia, että verotulot vähenevät yli puolella vuodesta 2019 lähtien, mutta velat pysyvät? Lainoja on lyhennettävä aiempaa pienemmillä tuloilla. Luottoluokituslaitokset eivät anna ennakkotietoja, mutta pieni vihje riskistä on luettavissa esimerkiksi Standard & Poor´sin 22.12.2016 antamasta Kuntien takauskeskuksen luokitusraportista.
Tulevaisuudennäkymiä käsittelevässä kappaleessa S&P toteaa: ”saatamme laskea Kuntien takauskeskuksen luottoluokitusta, jos sen juridinen asema tai institutionaalinen rakenne muuttuu”. Samassa yhteydessä S&P toteaa myös, että se saattaa laskea takauskeskuksen luottoluokitusta, jos se arvioi, että Suomen kuntasektorin luottokelpoisuus heikkenee.
Riski on siis olemassa, mutta nähtäväksi jää, mikä taho määrittelee sen ensimmäisenä konkreettisesti: luottoluokituslaitokset, Finanssivalvonta, Euroopan pankkiviranomainen (EBA) vai jokin liikepankeista?
Pankit voivat reagoida
Pankkien rooli ei ole tässä yhteydessä vähäpätöinen. Kunnat ottavat lainaa yksityisiltä markkinoilta. Mikäli kunnat menettävät riskittömän asemansa ja kuntasektori koetaan epävarmempana luotonottajana kuin aiemmin, sillä on merkitystä myös yksittäisille lainoille. Seurauksena voi olla lainamarginaalia korottavia lausekkeita ja lainaehtojen uudelleen neuvottelemisia.
Ellei sitten hallitus korjaa nykyistä lakiesitystä ennen kuin se luovutetaan eduskunnalle maaliskuun alussa – tai ellei eduskunta vaadi korjausta käsittelyssään kevään aikana. Kuntaliitossa toivo on peruslakivaliokunnan varassa. Lakiasiain johtaja Arto Sulosen mukaan asialla on suuri periaatteellinen merkitys.
– Kunnilla on verotusoikeus perustuslain nojalla. Eduskunnan peruslakivaliokunnan tulisi ottaa kantaa seuraavaan kysymykseen: Nauttiiko myös verovaroin hankittu omaisuus perustuslain suojaa? Vai voiko valtio tai jokin muu julkinen toimielin takavarikoida sen tai ohjata sen muuhun omistukseen tavallisen lainsäädännön nojalla?
Kuntien takauskeskuksen Heikki Niemeläinen on samaa mieltä:
– Suomella on uskomattoman hyvä maine lainanottajana. Miksi pitäisi ottaa turhia riskejä lakipykälillä, jotka voidaan tulkita vaarallisiksi ennakkotapauksiksi?
TEKSTI: BJÖRN SUNDELL
Artikkeli on lyhennelmä Kommuntorgetin artikkelista, joka julkaistiin ennen kuin hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksensä eduskunnalle.
Lue myös:
Omaisuudensiirrossa ilmeinen riski – Finanssivalvonnalta ei kysytty lausuntoa sote-lakiesitykseen
Kuntien luottoluokitus saattaa uudistuksen myötä jopa parantua.
Kuntien kiinteistömassa on monessa suhteessa ollut myös riski. Tästä ovat pitäneet huolta homeongelmat ja lisääntyneet sote-sektorin vaalitukset. Toisaalta, varsinkin erikoissairaanhoito on voinut tuoda kunnille suuriakin kustannusyllätyksiä.
Uudet kunnat ovat sijoittajalle varmempi ja luotettavampi sijoituskohde. Sote kun on ollut varsinkin Etelä-Karjalassa kunnille vain läpikulkuerä.