Kuntien sote-menot kasvoivat selvästi vuonna 2022 – kunnista siirtymässä lähes 600 miljoonaa euroa lisää hyvinvointialueille
Kun kuntien vuoden 2022 sote-menot summataan aluetasolle, suurimmat menokasvut ja talousarvioylitykset ovat Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, pienimmät Kainuussa ja Helsingissä. (Kuva: Pekka Moliis)
Kuntien sote-menot kasvoivat vuodesta 2021 vuoteen 2022 peräti 7 prosenttia, käy ilmi Kuntaliiton päivitetyistä laskelmista.
Kuntaliitto on päivittänyt laskelmaa sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien valtionosuuksiin. Tuore arvio näyttää samalta kuin syksyllä tehty: valtionosuuden lisäleikkaustarve on 20 euroa per asukas eli noin 100 miljoonaa euroa yhteensä.
Kuntien tilinpäätösennakoiden perusteella kunnista on siirtymässä hyvinvointialueille menoja ja tuloja 566 miljoonaa euroa arvioitua enemmän.
Laskelma perustuu valtiovarainministeriön 3.3.3023 julkaisemiin sote-ja pelastustoimen menojen tilinpäätösarvioihin. Näiden arvioiden mukaan kunnista hyvinvointialueille siirtyneiden tehtävien nettomenot nousevat 21,8 miljardiin euroon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Muutos johtuu siitä, että kuntien toteutuneet sote- ja pelastustoimen menot vuonna 2022 olivat 2,7 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2022 talousarvioissa ennakoitiin.
Seitsemän prosentin menokasvu puolestaan tarkoittaa euroissa 1,4 miljardia euroa. Kasvu on seurausta mm. sote-kuntayhtymien alijäämien kattamisesta.
-Satojen miljoonien budjettiylitys ja huima seitsemän prosentin vuosikasvu eivät tue viestiä siitä, että kunnat olisivat merkittävästi säästäneet sote-menoistaan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä odotellessaan, Kuntaliiton talousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoo tiedotteessa.
Menokasvu on suurin sitten vuoden 2008. Kuntaliitto muistuttaa, että koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi sekä kuntien menoihin että tuloihin vuodesta 2020 lähtien.
Kuntaliiton mukaan kuntien välillä ja hyvinvointialueittan tarkasteltuna menokehityksessä on suurta vaihtelua.
Kun kuntien vuoden 2022 sote-menot summataan aluetasolle, suurimmat menokasvut ja talousarvioylitykset ovat Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, pienimmät Kainuussa ja Helsingissä.
Kuntien verotulot ovat kasvaneet, mutta Kuntaliiton arvion mukaan kasvu ei riitä kattamaan koko menojen lähes 600 miljoonan euron kasvua. Menojen kasvun ja verotulojen kasvun erotus leikataan valtionosuuksista per asukas tasasuuruisena eränä.
Valtionosuusleikkauksen arviota tarkennetaan kevään ja kesän aikana.
