Kuopio tarttui nuorten työttömyyteen tuloksellisesti – ennakointi ja aktiivisuus kannattavat

Nuoren työnhakijan ohjaaminen nopeasti oikealle uralle, henkilökohtaisen palvelutarpeen arviointi ripeästi, yhteydenpito vaikka tekstiviestein.

Siinä joitakin keinoja, joilla Pohjois-Savon alueella on saatu pureuduttua nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyyteen.

Siis juuri sen ikäisten, joiden kohtalosta, mahdollisesta syrjäytymisestä työelämän ja opintojen ulkopuolelle, on suuri huoli.

Työttömyyden virtalukujen valossa esimerkiksi Kuopio poikkeaa hämmästyttävällä tavalla edukseen muusta maasta. Kun koko maassa alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden prosenttivirta yli kolme kuukautta kestäneisiin työttömyyksiin helmikuussa 2016 oli 47,1, Kuopiossa se oli 27,8.

Vuotta myöhemmin, helmikuussa 2017, koko maan prosentti oli laskenut 45,9 ja Kuopiossa tasan 24.

Saman muuttujan maakunnallisessa vertailussa Pohois-Savo on selvästi edellä esimerkiksi Etelä-Savoa, Keski-Suomea ja Pohjois-Karjalaa.

– Ennakoiva ja aktiivinen työote, tiivistää menetelmän Pohjois-Savon TE-toimiston Osaamisen kehittämispalvelujen palvelujohtaja Päivi Halonen.

Jos virtaluku on esimerkiksi 20 %, niin esimerkiksi kymmenestä nuoresta kahden kohdalla työttömyys jatkuu, mutta kahdeksan kohdalla on löytynyt muu ratkaisu kuin työttömyys (esim. työ, koulutus, työllistymistä edistävä toimenpide).

Nuoren tilanne perattava nopeasti

Käytännössä tämä tarkoittaa, että heti kun nuori ilmoittautuu työnhakijaksi, hänet ohjataan topakasti erilaisiin palveluihin.

– Esimerkiksi vasta valmistuneet nuoret menee automaattisesti työnhakuklubeihin. Ei kysellä haluatko, vaan se on osa prosessia, Halonen sanoo.

Klubeissa laitetaan työnhakutaidot heti alussa kuntoon, täydennetään hakemusasiankirjat ajan tasalle, harjoitellaan haastatteluja tai uusia työnhakukanavia.

– Totta kai silloin myös tulosta tulee, eli nuoret työllistyy nopeammin, Päivi Halonen sanoo.

Tärkeää on nuoren tilanteen nopea selvittäminen, jotta tämän tarvitsemat palvelut voidaan suunnitella. Koulutustarpeiset ohjataan osaamisen kehittämisen palvelulinjalle, vahvempaa tukea tarvitsevat tuetun työllistymisen palvelulinjalle. Tämä osaltaan nopeuttaa oikea-aikaisen palvelun saantia ja lyhentää palveluprosessia.

– Tärkeää on ennen kaikkea se, että tehdään nuoren kanssa yhdessä työtä. Että nuoriin pidetään aktiivisesti yhteyttä.

OKM selvittää mahdollisuuksia

Kuopion toimintaa syynätään paraikaa tarkkaan myös opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa pohditaan toimia NEET-nuorten määrän vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. (NEET on lyhenne englanninkielisestä määritelmästä Neither In Eduacation nor in Employment or Training. Tilastokeskus määrittelee ryhmän ei koulutuksessa, työssä tai asevelvollisuutta suorittamassa.)

Suomessa NEET-nuorten osuus 20-24-vuotiaista on OECD-maiden korkeimpia, 18,3 prosenttia. Merkittävästi suurempi osuus on miehillä (21,1 %) kuin naisilla (15,4 %).

Kuopio on kohteena tehokkaan ja vaikuttavan yhteistyön selvityksessä jossa tarkastellaan keinoja vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja nuorisotyöttömyyttä.

Selvityslistalla on myös muun muassa nuoria koskevan etuus- ja palvelujärjestelmän vaikutus nuoren opintoihin tai työelämään ohjautumisessa, nuorten pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden tilanne ja tuen tarpeet sekä poikien pärjäämisen parantaminen.

Mukana selvityksissä ovat OKM:n lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja puolustusministeriö. Tarkoitus on, että hallituksen puoliväliriihessä selvityksistä on aihiot valmiina ja niiden pohjalta voidaan miettiä toimenpiteitä.

Ohjaamo-hanke onnistunut
nuorten auttamisessa

Yksi hyväksi havaittu keino nuoren elämässä eteenpäin ohjaamiseksi on matalan kynnyksen Ohjaamo-toiminta. Sen vakiinnuttamiseksi on poliittista tahtoa yli puoluerajojen mutta konkretisointi vaatisi lisäpäätöksiä. Esimerkiksi maakuntalakiesityksessä Ohjaamoa ei mainita.

Ohjaamoja koordinoiva Kohtaamo-hankkeen ESR-rahoituksen kausi kestää vuoteen 2020 saakka. Kuka Ohjaamoa koordinoi, ja miten, ja mistä tulevat siihen resurssit jatkossa, on vielä auki.

Päivi Halosen mielestä Ohjaamo-toiminta, jossa palvelut ovat saman katon alla, voisi olla tulevassa maakunnassa yksi tapa tuottaa palveluja.

– Näen, että Ohjaamon kautta mahdollistuu kasvokkain palvelu, joka on monissa tutkimuksissa todettu tehokkaimmaksi ja vaikutuksiltaan hyväksi.

Pohjois-Savossa kohtaamispaikkana on TE-palvelut Messi, jossa on aika pitkälle viety vuorovaikutteinen työnvälitys, eräänlainen työnantajien ja -hakijoiden kohtaamispaikka.

– Työnantaja voi järjestää rekrytointitilaisuuden, johon me olemme kutsuneet juuri sopivia työnhakijoita. Tilaisuus voi seurata videolähetyksenä myös kotoa käsin, ja voi esittää kysymyksiä työnantajalle. Tämä on uuden tyyppistä tapaa tehdä työnvälitystä, tai rekrytoida opiskelijoita työvoimakoulutukseen. Se on tuottanut ihan hyviä tuloksia. Sellaista voisi pohtia myös maakunnan puolella.

Maakuntauudistukselta
toiveena uusia mahdollisuuksia

Miten maakuntauudistus lopulta vaikuttaa nuorten työllisyyspalveluihin, on vielä hämärän peitossa.

Parhaimmillaan se voi Halosen mukaan tarjota uusia mahdollisuuksia.

– Voi hyvinkin olla mahdollista, että nuorille suunnatut palvelut paranevat ja toimijakentälle tulee uusia palveluntarjoajia ja yhdistykset, yritykset ja kolmas sektori voivat tarjota palveluja, ja palvelumuotoilun kautta voi tulla uusia palveluja muittenkin käyttöön, Halonen pohtii.

– Toisaalta voi olla sellainenkin tilanne, että palvelut keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on paljon pieniä paikkakuntia jotka eivät ole vitostien varrella, ja haja-asutusalueella nuoret jäävät vähän ohuemman palvelun piiriin.

Aiemmin Kuntalehdessä:

Ohjaamo ottaa nuoren kokonaan haltuun