Lakisuma eduskunnassa uhkaa pudottaa työllisyyskokeilujen asiakkaat palvelujen katveeseen – Arto Satosen lakialoitteen hidas eteneminen ihmetyttää, Tarja Filatov kritisoi hallintoa

Konkretia kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen hyödyntämisestä hallituksen suunittelemissa piloteissa puuttuu edelleen. Kasvupalvelupilotteja ei voita käynnistää nykyisten kuntapohjaisten kokeilujen päätyttyä ilman lainsäädäntöä, jonka käsittely eduskunnassa viipyy yhä.

Kokoomuksen kansanedustajan Arto Satosen lakialoite alueelliset työllisyyskokeilut sallivan kokeilulain jatkamisesta syksyyn 2020 tullee eduskunnan käsittelyyn ensi keskiviikkona, kertoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov, sd.

Aloitteen käsittelyn viipyminen on jo ehtinyt herättää ihmetystä. Satonen jätti sen syyskuun 21. päivä.

Aloitteen allekirjoitti 58 kansanedustajaa, mukana 17 kokoomuksen kansanedustajaa. Allekirjoittajien joukossa ei ole muiden hallituspuolueiden edustajia.

Aloite tulee ensin eduskunnan isoon saliin, jonka jälkeen se käsitellään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa samaan aikaan pilottilainsäädännön kanssa. Ns. pilottilailla on tarkoitus mahdollistaa työllisyyden hoidon kokeilu hallituksen kasvupalvelu-uudistuksen mukaisesti ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa.

– Tulkintani on, että pitää käsitellä pilottilain kanssa, koska liittyy samaan asiaan. Toivoisin itse, että voitaisiin kuulla ministeriä, että miten tämä asia on ajateltu, Filatov viittaa työministeri Jari Lindströmiin, sin.

Lindström ja johtamansa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat toistuvasti ilmoittaneet, että kokeiluja ei jatketa, koska ne eivät sovi yhteen suunnitellun maakuntamallin kanssa.

TEMin mukaan ”tavoitteena” on, että kokeilujen hyviä käytäntöjä siirretään ”soveltuvin osin” kasvupalvelupilotteihin.

Filatov sanoo ”kannattavansa lämpimästi” kuntakokeilujen jatkoa.

– Olemme aiemmin valiokunnassa yksimielisesti lausuneet, että pitäisi jatkaa. Ministeri ei ole suostunut jatkoon ja perustelee sillä, että maakuntamalli on toisenlainen eikä siinä ole kuntapohjaisuutta.

”Katve” arveluttaa kaikkia

Arto Satonen sanoo Kuntalehdelle, että lakialoitteen tarkoituksena oli kiinnittää huomio työllisyyskokeilujen tärkeyteen.

– Olennaista koko asiassa on, että löytyisi joku ratkaisu, ettei käy niin että kokeilut ajetaan alas ja uusi pilottilainsäädäntö ei ehdi valmistua ja tulee katve. Se katve pitäisi jollain tavalla ratkaista, ja se on koko asian ydin.

Katveella Satonen viittaa kokeiluissa olevien asemaan, joka muuttuu kokeilujen päättyessä ja kokeilun mahdollistamien palvelujen päättyessä.

Sama katve on ollut huolena myös esimerkiksi Pirkanmaalla, jonka kuntapohjainen työllisyyskokeilu on saanut aktivoitua tuhansia vaikeasti työllistettäviä. Kuntapohjaisuus on näkynyt mm. siten, että vaikeasti työllistyvien palvelemisessa on voitu käyttää apuna koko kunnan palvelualustaa, myös esimerkiksi oppilaitoksia.

Myös Kuntaliitto on ollut huolissaan kokeilujen asiakkaiden kohtalosta ja esittänyt pelkonsa siitä, että nämä putoavat ns. tyhjän päälle, erityisesti jos pilottilakeja ei saada ajoissa voimaan. Vielä ei myöskään ole tiedossa, miten konkreettisesti kokeilujen asiakkaille järjestetään samankaltainen toimiva palvelu kasvupalvelupiloteissa.

Filatovin mukaan palveluita uhkaava aukko on seurausta lainkäsittelyn viipymisestä. Eduskunnassa valiokuntia työllistävä lakien suma vaikeuttaa myös työllisyysasioita.

– Aukko on tullut myöhästymisistä. Sitä pitäisi paikata pilottilailla, joka on pysyvää lainsäädäntöä. Jos maakuntahallintoa ei tule, ns. pilottilaki jää voimaan, mutta jos tulee, uusi työvoima- ja yrityspalvelulaki, joka on jo eduskunnassa, kumoaa pilottilainsäädännön, Filatov kertoo.

– Tässä on ees taas suhaamista ja äärimmäisen huonoa hallintoa siinä mielessä, että eduskunnassa on jo käsittelyssä laki, jossa lukee että pilottilaki kumotaan, kun uusi laki astuu voimaan. Silti pilottilakia ajetaan hallituksen puolelta kiireellä läpi.

Pirkanmaalla kokeiluihin ei oteta enää uusia asiakkaita, ja nykyisten 24 000 asiakkaan palveleminen kokeiluissa päättyy vuoden lopussa, ellei kokeilulakia jatketa.

– Vähän torso kokeilu siitä tuli, kun se näin nopeasti loppuu. Ja toisaalta jos ei uudet käynnisty nopeasti, niin kyllä siinä asiakkaita pomputellaan, sanoo keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti kokeiluista, ja mustuttaa että Pirkanmaalta tulokset ovat ”pirun hyviä”.

Keskustan mielestä lakialoite tuli liian myöhään

Pirttilahti oli mukana, kun pirkanmaalaiset kansanedustajat jättivät yhteisenä rintamana kirjallisen kysymyksen työllisyyskokeilujen kohtalosta kesäkuussa.

Satosen lakialoitetta hän ei kuitenkaan allekirjoittanut, kuten ei kukaan muukaan keskustan kansanedustajista.

– Toimenpiteet olivat jo lähteneet liikkeelle, Pirttilahti viittaa kokeilujen alasajon käynnistämiseen.

– Kun ei ministeri [Lindström] tuonut lakimuutosesitystä pöytään, ei haluttu hakata siihen panoksia, vaan käytetään panokset siihen miten joustavasti siirretään uuteen lainsäädäntöön uusiin kokeiluihin nämä kokemukset. Tämä oli lähtökohta, miksei kirjoitettu alle keskustan ryhmän kansa aloitetta, koska se oli tavallaan jo vanhentunut.

Myös Pirttilahti myöntää huolen tulevasta.

– Huoli on edelleen, millä tapaa kuntien aktiivisuus rahoittamiseen ja kolmannen sektorin toimintaan ja kannustimet ovat kohdallaan uudessa lainsäädännössä, Pirttilahti sanoo.

Alueellisten työllisyyskokeilujen asemaa käsiteltiin syksyn budjettiriihessä.

– Siihen tuli maininta, että kokeilujen kokemukset pitää siirtyä joustavasti uusiin kokeiluihin. Juuri tästä on keskustelu vielä auki valiokunnassa. Katsotaan mihin se suuntautuu, Pirttilahti sanoo.

Hallituskumppanit ovat muistuttaneet toistuvasti, että vastuu asiassa on työministeri Lindströmillä. Keskustan kuntaministeri Anu Vehviläinen sanoi syyskuussa Kuntamarkkinoilla, että hän ei halua toimia jarruna kokeilujen jatkamisessa. Vehviläinen ja valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., sanoivat odottavansa Lindströmin ratkaisua asiassa.

Perustuslakivaliokuntaan?

Ja kun pilottilaki joskus etenee, siinäkin voi tulla vielä vastaan isoja ongelmia, Tarja Filatov ennustaa. Sitä varten on kuultu asiantuntijoita, ja se on ehdottomasti sellainen, josta perustuslakivaliokunnan pitää antaa lausuntonsa, hän sanoo.

– Perustuslakivaliokunta ei ole vielä edes aloittanut asiantuntijakuulemista, koska ensi sijalla on sote-laki ja tiedustelulainsäädäntö, jotka menevät aikataulussa edelle.

– On iso riski, että pilottilainsäädäntö tulee valmiiksi aika myöhään, ja olemme tyhjässä välitilassa. Ja toisaalta on iso riski, että perustuslakivaliokunnalla on aika kriittistä sanottavaa.

Ongelmia voi syntyä esimerkiksi siitä, löytyykö viranomaistehtävien antamisesta yksityisille toimijoille näyttöä sekä perustelujen että odotettavan hyödyn osalta.

– Taustatekijä on se, että ministeriöstä halutaan yksityistää tai ulkoistaa viranomaistehtäviä. Ainahan työnvälitystä ja tukitoimia on hankittu ulkoa, mutta nyt tullaan viranomaistoiminnan ytimeen.

Aiemmin aiheesta:

Lindström: Työllisyyskokeilut päättyvät suunnitellusti vuoden lopussa

Työllisyyskokeilun asiantuntijat: TEMin ja Lindströmin väitteet kokeilun vaatimista panostuksista eivät pidä paikkaansa