Lasten yrittäjyyskasvatus alkaa jo päiväkodissa, koska Seinäjoki haluaa elinvoimaisimpien kaupunkien kärkeen
Yritysilmapiiriä mittaavissa kyselytutkimuksissa Seinäjoki on aina kärjessä.
Kuva: Seinäjoen kaupunki
Täydellä voimalla eteenpäin. Siinä suunnitelma, jolla Seinäjoki aikoo elinvoimaisimpien kaupunkien seitsemänneltä sijalta kärkikolmikkoon.
– Pistesijoista ei kannata taistella, vaan mitalisijoista, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoo.
– Tavoitteemme on olla kolmen elinvoimaisimman kaupungin joukossa, eikä se mahdotonta ole. Monessa asiassa, kuten asuntorakentamisessa ja yritysmyönteisyydessä, olemme jo ykkösiä.
Kaupungin strategiassa Seinäjoella on neljän vuoden kuluttua uusi kaupunkikeskusta, jonka viereen rakentuu rautatieaseman liikekeskusta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaupungilla pyyhkii niin hyvin, että asukkaita on jo 100 000. On töitä, palveluita ja tulosta tahkoavia yrityksiä.
Seinäjoki on sekä Suomen yrityspääkaupunki että ruokapääkaupunki.
Elinvoimaisten kärkijoukossa Seinäjoelle pitävät seuraa Helsingin metropolialue, Tampere, Turku ja Jyväskylä.
Siihen päästään tekemällä ja onnistumalla uuden vision toteuttamisessa, Rasinmäki sanoo. Huippujen joukossa pärjääminen vaatii, että kaikkea tehdään paljon ja isosti.
Mutta mitä tarkalleen pitäisi tehdä?
– Elinvoima on käsitteenä saippuapala, johon on vaikea tarttua. Se tarkoittaa yleisesti eteenpäin menemistä ja yhteistä hyvää, aluekehityksen tutkija Timo Aro sanoo.
Muuttovoittaja pärjää
Oikeastaan on olemassa kahdenlaista elinvoimaa, Aro sanoo. Ensimmäinen on sisäistä, ja sillä viitataan kunnan yhteishenkeen, tulevaisuususkoon ja kykyyn tehdä päätöksiä ja valintoja, luoda strategiaa.
Toinen on ulkoista elinvoimaa. Se tarkoittaa ulkoiseen ympäristöön liittyviä tekijöitä, joita on mahdollista mitata ja vertailla. Juuri niiden perusteella kunnat saavat sijoituksensa elinvoimalistauksissa.
Usein ulkoisista tekijöistä tarkastellaan erityisesti kolmea osa-aluetta: väestönkehitystä, kunta- ja aluetaloutta ja yleisesti elinvoimaa kuvaavia osaamista, asumisdynamiikkaa ja osallisuutta.
Näillä mittareilla Seinäjoki pärjää melko hyvin. Se on Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja väkiluvultaan Suomen 16:nneksi suurin kaupunki.
Väestö kasvaa. Reilun 60 000 asukkaan kaupungissa syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee, ja muuttaa enemmän kaupunkiin kuin sieltä pois.
Yli 40 000 asukkaan kunnista Seinäjoella on kolmanneksi vähiten rakennetyöttömyyttä. Vain 4,7 prosenttia kaupungin asukkaista on vaikeasti työllistyviä pitkaikaistyöttömiä.
Esimerkiksi suunnilleen Seinäjoen kokoisessa Vaasassa luku on 5,1 prosenttia, Rovaniemellä puolestaan 6,5.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan seinäjokiset ovat Suomen toiseksi onnellisimpia.
Yritysilmapiiriä mittaavissa kyselytutkimuksissa Seinäjoki on aina kärjessä – jollei ykkösenä, niin ainakin kolmen parhaan joukossa.
Kasvaakseen kunnalla on oltava riittävästi “kriittistä massaa”, työpaikkoja, osaamista ja asukkaita.
Tarvitaan työpaikkoja avoimelle sektorille, vahvoja toimialoja ja joku alueellinen erottautumistekijä, Timo Aro luettelee.
Lisäksi kunnan täytyy sijaita riittävän lähellä muita kasvukeskuksia ja suuria työmarkkina-alueita.
– Seinäjoella on työ- ja opiskelupaikkoja. Tampere ja Vaasa ovat lähellä, ja päärata on kiinnittänyt Seinäjoen Suomen kasvukäytävään. Rata on valtava etu, Aro sanoo.
Sitten on vielä neljä T:tä. Ne ovat tahto, tekeminen, tulevaisuususko ja tunne, ja niitä Seinäjoelta on aina löytynyt.
– Suomesta ei löydy toista aluetta tai maakuntaa, jossa tahto ja tulevaisuususko olisivat yhtä vahvaa. Jos ne päättää olla jossakin Suomen parhaita, niin sitä kohti mennään selkein viivoin, Aro sanoo.
Kasvu alkaa asennekasvatuksesta
Nyt Seinäjoki pyrkii huipulle edistämällä yritysmahdollisuuksia ja toimialojen kasvua, mylläämällä kaupungin keskustaa ja aseman seutua, sekä kehittämällä koulutusta.
Viime valtuustokaudella koko Etelä-Pohjanmaalla opetussuunnitelmiin otettiin yrittäjyyskasvatus. Yrittäjämäisen asenteen harjoittelu alkaa jo päiväkodissa ja jatkuu koko peruskoulun.
– Olemme saaneet siitä tosi hyvää palautetta. Koko elämähän on yrittämistä, kaupunginjohtaja Rasinmäki sanoo.
Seinäjoki haluaa asukkaat mukaan kaupungin kehittämiseen. Siksi kaupungilla on ollut kansalaisraateja ja sivusto, jossa ihmiset voivat vaikuttaa kaupungin strategiaan.
Väestönkasvuun halutaan vauhtia kansainvälistymisestä. Rasinmäen mukaan maahanmuuttajat ovat tervetulleita yrittämään Seinäjoelle.
Ruokapääkaupunki haluaa kasvattaa myös vientiä, ja teki viime vuonna muutaman vienninedistämismatkan Kiinaan. Yhteistyö jatkuu myös tänä vuonna.
Vuoden alussa Kiina lähetti kaksi pandaa Etelä-Pohjanmaalle, Ähtäriin. Se on alueelle suuri matkailuvaltti.
Matkailualueelta ei puutu enää kuin Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen saaminen Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Sekin on kirjattu kaupungin strategiaan.
Todellinen testi vielä edessä
Hyvistä lähtökohdista huolimatta kolmen elinvoimaisimman kaupungin joukkoon pyrkiminen on Seinäjoelle kova tavoite, Timo Aro sanoo.
– Se on erittäin kova.
Mutta kaupunki on yllättänyt ennenkin. Joskus puhutaan Seinäjoen ”ihmeestä”. Nykyisin sillä tarkoitetaan alueen lasten ylipainon puolittumista, mutta Aro viittaa termillä koko nykyisen kaupungin olemassaoloon.
– Vielä 1960-luvulla Seinäjoki oli pieni kauppala keskellä peltoja. Ehkä vain Kuopio on tehnyt samanlaisen nousun kuin Seinäjoki, mutta se on saanut siihen paljon valtion apua.
Seinäjoella ei ole yliopistoa, eikä maaseutuvirastoa lukuun ottamatta suuria valtion virastoja. Sijainti sisämaassakaan ole paras mahdollinen. Se on päässyt nykyiseen tilanteeseensa omien valintojensa ja vahvuuksiensa avulla.
– Kaupungissa ollaan aiheesta ylpeitä siitä, että menestys on rakennettu omin käsin, Aro sanoo.
Seinäjoen nykyinen nopea kasvu perustuu siihen, että se on ollut omalla vaikutusalueellaan hyvin vetovoimainen. Kaupunkiin muutetaan paljon maakunnan sisältä, jonkin verran on paluumuuttajiakin.
Nyt alueen pitäisi kyetä houkuttelemaan muuttajia, yrityksiä ja pääomaa myös muualta Suomesta ja ulkomailta.
Aron mukaan kaupunki joutuu todelliseen testiin sitten, kun se joutuu etsimään kasvua oman alueen ulkopuolelta.
– Kaupungin avaaminen aidosti ulkopuolisille on varmaan yksi tulevaisuuden kriittisiä haasteita. Kokevatko suomalaiset muualla päin maata, että Seinäjoki on viihtyisä, helposti lähestyttävä, hauska ja avoin kaupunki?
Seinäjoella ei ole 100 000 asukasta, jkv yli 60 000.
Kaupunkeja pitää mitata asukastiheydellä ei niiinkään määrällä. Vaasassa on monikertaine määrä Seinäjokeen verrattuna eli183 asukasta neliökilometrillä kun Seinäjoella vain 43 , Helsingissä 3000 ja Tampereell 440 asukasta neliökilometrillä
Luku 100 000 viittaa varmaankin tulevaisuusstrategiaan, ei nykytilanteeseen.
Aika kovat on tavoitteet, mutta mielummin näin päin kuin potea perinteistä tulevaisuudenpelkoa.
Täytyy myöntää että aika positiivisen kuvan antaa, tätä toivoisi Suomeen lisää.