Leikkaukset ammatillisen koulutuksen rahoituksesta huolestuttavat Hämeenlinnassa ja Porissa – samalla moni hallituksen talouspäätös saa myös kiitosta
Porissa ollaan tyytyväisiä siihen, että laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä on määrä saada voimaan tammikuussa 2025. Kuva: Marius Tikkanen
Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä on kuntien näkökulmasta sekä positiivisia että negatiivisia asioita, arvioi Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
– Kaupungin kannalta keskeistä on hallitusohjelma laajemmin. Suuressa kuvassa kunnatkin voivat olla lopulta elinvoimaisia vain, jos koko yhteiskunnan talous on paremmin tasapainossa, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Parviainen sanoo.
Syksyn budjettiriihessä oli viime viikolla esillä 12,2 miljardin alijäämän rahoittaminen velalla. Orpon hallitus tähtää siihen, että velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027.
Erityisiä haasteita kunnille aiheuttaa muun muassa majoituspalveluita ja taksikyytejä koskettavan 10 prosentin alennetun arvonlisäverokannan siirtäminen 14 prosentin verokantaan, Parviainen myöntää.
Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin jo kuluvan kuun alussa.
– Arvonlisäveron korotus vaikuttaa moniin asioihin, joista yksittäisenä esimerkkinä on se, että kaupunkien elinvoimalle keskeisen tapahtuma-alan näkymät synkistyvät selvästi.
– Tämä haastaa monien kaupunkien strategista tavoitetta olla matkailukaupunki ja tapahtumien koti, Parviainen lisää.
Vaarana negatiivinen kierre
Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Kaupungin reilun 68 000 asukkaan kannalta valtionosuusuudistuksella on iso merkitys, Olli-Poika Parviainen huomauttaa.
– Paljon riippuu siitä, miten valtionosuusuudistus lopulta tehdään. Kuntien talous on valmiiksi heikko eikä kestä suuria muutoksia.
– Säästöt johtavat myös herkästi kierteeseen, jossa niiden vaikutuksia kustannuksineen pyritään siirtämään kunnille.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään 120 miljoonalla eurolla.
– Ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkaukset, ovat kaupunkien elinvoimatyön kannalta haitallisia, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja näkee.
Vuorovaikutus kunnossa
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Tähän suureen rakenteelliseen uudistuksen liittyvät asiat kiinnostivat myös budjettiriihen yhteydessä.
– TE-uudistus vaikuttaa alirahoitteiselta, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja katsoo.
– Työvoiman saatavuus on kaupungeille keskeinen haaste. Hallituksen toimet toteutuessaan voivat tuottaa myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Positiivisia asioita esiin nostettaessa Parviainen puhuu muun muassa väylien kunnostamisesta.
– Se voi vaikuttaa välillisesti ja positiivisesti kaupungin elinvoimatyöhön, Parviainen arvioi.
Hämeenlinnassa odotetaan, että norminpurkuasiat etenevät, kuten on toivottu. Keskusteluyhteys asioiden edistämiseksi on olemassa.
– Vuorovaikutus hallituksen ja keskisuurten kaupunkien kanssa on kehittynyt hyvään suuntaan.
Kasvutoimenpiteitä halutaan lisää
Myös Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna arvioi, että valtion ensi vuoden talousarviosta löytyy erilaisia tunteita herättäviä kohtia.
– Kuten talousarviot yleensä, se herätti sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Eniten huolettivat leikkaukset toisen asteen koulutuksesta sekä järeämpien kasvutoimenpiteiden puute.
– Kahden varuskunnan maakuntana otamme ilolla vastaan panostukset turvallisuuteen.
Selkämeren rannikolla sijaitsevan ja noin 83 000 asukkaan kaupungin elinvoimaa tukevista valtion talouslinjauksista Lauri Inna nostaa esiin tuulivoimaa koskevan lain.
– Laki tuulivoimasta meritalousvyöhykkeellä ja sen toimeenpanon resursointi tukee puhtaan siirtymän tavoitteita.
Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä on määrä saada voimaan tammikuussa 2025. Hallitus varaa resursseja aluevalintapäätösten valmisteluun ja alueiden kilpailutusten järjestämiseen.
Hallitus haluaa lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja sitä, että energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea.
– Meri-Porin alueen uudelleen teollistaminen on strateginen painopisteemme. Uskomme Teollisuussijoituksen, Fingridin ja Gasgridin pääomitusten tukevan Porin ja koko Suomen tavoitteita puhtaassa siirtymässä.
Hallitus on myös linjannut, että talouskasvun edellytyksiä vahvistetaan T&K-panostuksilla, mikä on herättänyt positiivisia ajatuksia myös Satakunnan maakuntakeskuksessa.
– Uskon T&K-panostuksien kasvattavan arvoketjuamme puhtaan siirtymän hankkeissa.
Lue myös:
