Maakuntaverotuksen parlamentaarinen valmistelu alkaa - "Suuri yhdenvertaisuuskysymys"
Jos maakuntavero säädetään, veroprosentit eivät voi yhdenvertaisuussyistä vaihdella kovin paljon, valmistelukomiteaa johtava Esko Kiviranta (keskellä) muistutti. (Kuva: VNK/ Lauri Heikkinen)
Maakuntaverotusta valmisteleva komitea asetettiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina.
Hallitusohjelman mukaan maakuntien rahoitus perustuu ensi vaiheessa pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa maakuntien verotusoikeutta ei kuitenkaan oteta käyttöön, vaan maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja sekä ottaa lyhytaikaista lainaa.
Komitean puheenjohtajan, keskustan kansanedustajan Esko Kivirannan mukaan kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun maakuntaverotusta valmistellaan. Maakuntamallia valmistelleen Sipilän hallituksenkin aikomuksena oli rahoittaa uudistus valtion varoista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Maakuntaveron käyttöönotto on aika mutkikas asia, joka vaatii valmistelua. Mielestäni on hyvä, että valmistelu tehdään parlamentaarisesti, Kiviranta sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Komitean toimiaika kestää vuoden loppuun.
-Verrattain lyhyt aika. Tarkoitus on aloittaa heti ensi maanantaina [9.3.] valmistelu.
Komiteassa ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, Kuntaliitto, Veronmaksajain keskusliitto ja akateemisia asiantuntijoita.
Kuntaliittoa edustaa varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Kivirannan mukaan komitean tehtävänä on ihan aidosti selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.
– Aiemmat selvitykset osoittavat, sen verran kuin niitä on pinnallisesti tehty, että maakuntien erot ovat niin suuria, että rahoitusjärjestelmään tulisi kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi sisällyttää laaja verotulojen tasausjärjestelmä.
– Se on erinomaisen suuri yhdenvertaisuuskysymys. Esimerkiksi veroprosentti, jos maakuntavero säädettäisiin, ei voi kovin paljon poiketa eri maakunnissa. Ongelmallisuutta lisää myös se, että kunnissa veroprosentit aika paljon vaihtelevat. Tämä on iso yhdenvertaisuuskysymys., Kiviranta sanoi.
Perustuslain kannalta maakunnan verotusoikeus on perusteltu, mutta ehdoton vaatimus maakunnan itsehallinnolle se ei ole.
Maakunnan omaan verotusoikeuteen perustuvan rahoituksen uskotaan luovan kannustimia kustannusten kasvun hillintään.
– Jos järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu ovat samalla taholla, niin totta kai se mitä todennäköisimmin lisää kustannustietoisuutta, Kiviranta sanoi.
Osana valmistelua arvioidaan maakuntaveron vaikutus kuntien verotusoikeuteen.
– Erittäin tärkeää on, että verotuksen taso ei nouse. Se voidaan saavuttaa alkuvaiheessa, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, on oma kysymyksensä.
Parlamentaarisesti valmistellaan myös maakuntien tehtävien mahdollinen laajentaminen sekä monikanavaisesta rahoituksesta luopuminen. Komitea pohtii myös maakuntaverotuksen käyttöönottamisen aikataulua.
Maakuntavero tulee toteuttaa jakoverona, jossa yhtenä osana on maakuntaveroprosentti ja toisena osana kunkin kunnan veroprosentti. Vanhastaan kyseiseen ”koalitioon” jäisivät
kirkollisveroprosentti ja sotumaksut. Kuntaverotuksen vähennykset toteutuisivat ja vertailukelpoisuus säilyisi verotuksen korotusvaaroista puhuttaessa.
Kun maakuntauudistusta alunperin koetettiin laittaa käyntiin, ei ollut ajatustakaan maakuntaverosta. Siksi en voi sitä hyväksyä nytkään. Tarkoitus oli, että valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Meille veronmaksajille on jo ihan tarpeeksi veroja ilman maakuntavrojakin.
Sitten on kysymys, mihin kautta maakunnan kootut verot menisivät? Vastaan, että ne menisivät jatkuvasti kasvavien maakuntahallintohimmeleiden ja eri projektien hallitsemattomiin kustannuksiin maakuntakeskusten, mutta ei maakunnan kuntien ja ainakaan laitapuolen kuntien hyväksi.
Maakuntahallinto on ongelmia täynnä oleva kysmys jo nyt ja mahdollisesti toimiessaan uusien ja suurien ongelmien synnyttäjä, joita emme vielä nyt aavistakaan tai edes haluakaan aavistella. Onneksi maakuntahallinto ei toteutune nytkään ja on aikaa hoitaa asioita kehittämällä nykyisia rakenteita.
Koska kunnat hoitavat perustehtävänään lakisääteisiä tehtäviä, joiden tulisi peruslähtökohdiltaan olla kautta maan kansalaisten tasa-arvon ja yhdenversuuden turvaavia, on epäkohdistaan huolimatta nykykäytäntö sittenkin toimivampi, jos vain valtio tunnustaa tämän valtionosuusratakaisuissaan.
Siis suuri EI MAAKUNTAVEROKAAVAILUILLE.