Myös Joensuu vaatii oikaisua valtionosuuspäätökseen
Sote-kustannusten siirtoperiaatteet herättävät kunnissa edelleen laajaa arvostelua. Kuntien eriarvoinen kohtelu on ristiriidassa myös perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja vakiintuneeseen tulkintakäytäntöön perustuvan rahoitusperiaatteen kanssa. Vapaaehtoisia kuntayhtymiä perustaneissa kunnissa asuvat kuntalaiset joutuvat uudistuksen seurauksena maksamaan uudistuksesta kahdesti, Joensuun kaupunki huomauttaa. Kuva: Pixabay
Joensuun kaupunginhallitus päätti maanantaina 18.3.2024, että kaupunki tekee oikaisuvaatimuksen valtiovarainministeriön päätökseen vuoden 2024 peruspalvelujen valtionosuuksista.
Perusteluissa todetaan, että vuoden 2023 alusta toteutuneen hyvinvointialueuudistukseen liittyvän rahoitusmallin johdosta kunnan valtionosuuksien määrään vaikuttaa pysyvästi vuosien 2021 ja 2022 toteutuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset.
Toteutuneet kustannukset vaikuttavat peruspalvelujen valtionosuuksiin järjestelmään sisältyvien kuntien valtionosuuksien tasaelementtien, muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasauksen kautta.
Joensuun kaupunginhallitus muistuttaa, että valtionosuuksien perustuminen kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin poikkeaa valtionosuuksien perusperiaatteista, jonka mukaan valtionosuuksien suuruuteen ei vaikuta se, miten kunta on palvelutoimintansa järjestänyt tai miten paljon niiden järjestäminen kunnalle maksaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteet asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Tämä korostuu erityisesti ns. edelläkävijämaakuntien osalta, jotka valtion kannustamina muodostivat vapaaehtoisesti laajempia koko maakunnan tai lähes koko maakunnan kattavia sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymiä, oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Palkkaharmonistointi hiertää
Useimpien muiden pohjoiskarjalaisten kuntien tavoin Joensuuu ihmettelee peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteita, jotka kuntien mukaan asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden.
Kuntien mukaan tämä korostuu erityisesti ns. edelläkävijämaakuntien osalta, jotka valtion kannustamina muodostivat vapaaehtoisesti laajempia koko maakunnan tai lähes koko maakunnan kattavia sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymiä.
– Tällaisissa kuntayhtymissä jouduttiin tekemään palkkaharmonisointia jo ennen hyvinvointialueiden käynnistämistä. Palkkaharmonisoinnin kustannukset nostivat merkittävästi edelläkävijäkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuosien 2021-2022 aikana. Tämä puolestaan pienentää pysyvästi ko. kuntien valtionosuuksia peruspalvelujen valtionosuuksiin sisältyvän ns. muutosrajoittimen kautta, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu on siirtynyt kunnilta pois. Lisäksi se heikensi kuntien talouden tasapainotilaa, joka on järjestelmämuutoksen tasauksen laskennan peruste, Joensuun oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Pohjois-Karjalan kuntien osalta harmonisoinnin vaikutukset henkilöstökustannuksiin olivat vuosina 2018–2022 vuositasolla yhteensä 8,0 milj. euroa. Lisäksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vuoden 2022 tilinpäätökseen kirjattiin 24,1 milj. euron pakollinen varaus vuosien 2021-2022 palkkaharmonisaatiovelan kattamiseksi, koska neuvottelut palkkaharmonisoinnin toteuttamisesta olivat vuodenvaihteessa 2022-2023 kesken keskusneuvottelutasolla. Käytännössä palkkaharmonisaatio nosti siten maakunnan kuntien hyvinvointialueelle siirtyviä kustannuksia vuositasolla noin 20 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 3 % siirtyvistä kustannuksista.
-Joensuun osuus palkkaharmonisaation kustannuksista on noin 8 milj. euroa ja pienentää siten merkittävästi ja pysyvästi kaupungin valtionosuuksien tasoa, oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Joensuu pitää valtionosuuksien perustumista arvioperusteiseen pakollisen varauksen erään lainsäädännön näkökulmasta ristiriitaisena. Voimaanpanolain 20 §:n § 1 momentissa säädetään, että erikoissairaanhoitolain 7 §:ssä mainittujen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityishuoltopiirit siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1. 2023.
-Kuntien rahoittama kuntayhtymän omaisuus on siirtynyt tarkasti lain kirjainta noudattaen hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen, mutta lain säännöksistä poiketen palkkaharmonisaatiota koskeva vastuu ei siirtynyt hyvinvointialueelle.
Joensuu muistuttaa myös eduskunnan hallintovaliokunnan todenneen mietinnössään (15/2022 vp HE 68/2022 vp), että palkkaharmonisaation perusteella eri alueiden kunnat ovat eri asemassa riippuen siitä, onko palkkaratkaisut tehty vai tehdäänkö ne vasta sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen.
-Kuntien eriarvoinen kohtelu on ristiriidassa myös perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja vakiintuneeseen tulkintakäytäntöön perustuvan rahoitusperiaatteen kanssa. Vapaaehtoisia kuntayhtymiä perustaneissa kunnissa asuvat kuntalaiset joutuvat uudistuksen seurauksena maksamaan uudistuksesta kahdesti, Joensuu huomauttaa.
– Kunnat jakuntalaiset ovat maksaneet ja maksavat kattaessaan kuntayhtymien alijäämät tilinpäätöksen 2022 yhteydessä veroina jo kertaalleen edelläkävijyydestä syntyneet kustannukset. Lisäksi, jotta kunnat pystyvät jatkossa tuottamaan kuntalaisilleen vastuulleen jäävät tehtävät, he joutuvat valtionosuusleikkauksen kattaakseen keräämään kuntalaisiltaan enemmän veroja.
Aiheesta aiemmin:
