Kuoleeko keskusta? Kuinka se virvoitetaan? – Näin puolueiden edustajat näkevät kaupunkipolitiikan tilan ja tulevaisuuden

Viiden eduskuntapuolueen edustajat kertoivat torstaina näkemyksiään kaupunkien keskustoista ja kaupunkipolitiikasta Elävät kaupunkikeskustat ry:n järjestämässä Uusi kaupunkipolitiikka -seminaarissa.

Elävät Kaupunkikeskustat ry on kaupunkikeskustojen kehittämisen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.

Elävä vai kuollut keskusta?

Puolueiden edustajilla oli seitsemän minuuttia aikaa esitellä puolueensa tai omaa näkemystään keskustoista ja kaupunkipolitiikasta. Keskustan Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka oli valinnut tyylilajikseen pamflettimaisen palopuheen siitä, mitä kaupunkikeskusta on muiden mielestä ja miten se vaikuttaa.

Lonka muistutti, että kyse ei ole keskustan puolueohjelmasta – eikä hänen puheensa otsikko ”Elävä vai kuollut keskusta” viittaa puolueeseen vaan kaupunkikeskustaan. Hän viittasi puheessaan erityisesti Helsingin keskustaan, jonka rakentamista ohjaa ”vihreiden ja heidän sinipunakaveriensa tahto rakentaa betonista, kovaa ja korkealle”.

-Siksi maan hinta keskustassa nousee taivaisiin, eikä tavallinen pienyrittäjä sinne pysty enää puotiaan avaamaan, Lonka päätteli.

– Betoni, autot ja neonvalot kuuluvat suomalaiseen kaupunkikeskustaan. Näin oli 1970-luvulla ja näin on edelleen.

Lonka syytti vihreitä siitä, että luonto ei näy kaupunkikeskustoissa.

– Helsingissä tulee olemaan vuonna 2050 aika samanlainen ilmasto kuin Budapestissa nyt. Silloin myös Helsingin kaupunkipuut on ajettu lopullisesti hautaan ja tuotu betonia tilalle. Puuntapaiset sinnittelevät betonikansilla ja ruukuissa siellä, minne arkkitehtikilpailuissa niitä on päätetty sijoittaa.

-Insinöörivihreät, kuten Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä, on ratkaissut meille maailman, jossa ei ole puuta, luonnollista maaperää, pohjavettä betonitalon ikkunasta aukeavaa näkymää häiritsemästä, Lonka polemisoi ja viittasi Facebookin keskusteluryhmään, jossa pohditaan keskustan täydennysrakentamista, liikenneratkaisuja ja palveluja.

– Elävä kaupunkikeskusta on rakennettu kuolevan luonnon päälle, Lonka julisti.

Lisää raideliikennettä

Kokoomuksen vantaalainen kansanedustaja Sari Multala puhui yleisemmällä tasolla ja rakentavammin keskustojen kehittämisestä. Multala kiitti suomalaista perinnettä, jossa kaupungit ja valtio tekevät hyvää yhteistyötä MAL-sopimusten muodossa.

-Se on jatkossakin keskeinen väline kaupunkien kehittämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, erityisesti raideyhteydet, luovat uusia paikkoja rakentaa tiivistä mutta viihtyisää kaupunkikeskustaa ja tuoda erilaisia vetovoimahankkeita, kuten kulttuuri- ja opiskelupaikkoja.

Ratayhteyden merkitys on suuri muun muassa siksi, että raideliikenteen ulottumattomissa riski segregaation lisääntymiseen on suuri, Multala muistutti.

– Toivon, että Vantaa päättää keväällä rakentaa ratikan ja saamme sille myös valtion rahoitusta.

-Kaupunkikeskustojen on oltava saavutettavia – myös autolla, Multala sanoi.

-Elävät kaupunkikeskustat tarvitsevat valtion kumppanuutta ja ennen kaikkea rohkeaa kehittämistä, kaavoitusta.

Multala kehui muista kaupungeista Tampereen rohkeutta tehdä päätöksiä jotka vaikuttavat keskustaan.

-Tampereella on tehty korkeita rakennuksia ja vetovoimahankkeita jo pitkään.

Toisaalta Tampereen ja Vantaan vertaamisessa tulee muistaa, että Tampereella on selkeämpi keskusta kuin monikeskuksisella Vantaalla, Multala sanoi.

Segregaatio huolettaa perussuomalaisia

Perussuomalaisten ryhmässä Helsingin kaupunginvaltuutettuna toimiva Teija Makkonen korosti, että hänen puolueensa ei tee kaupunkipolitiikkaa ideologia edellä vaan käytännön lähtökohdista.

Segregaatio on akuutein Suomen kaupunkeja koskettava haaste ja sen taustalla on voimakas maahanmuutto erityisesti Euroopan ulkopuolelta, Makkonen sanoi.

Suomen suurimpien kaupunkien eriytymiskehityksen torjuminen tulee olla seuraavan hallituksen asialistalla, Makkonen painotti.

-Lisäksi erityisesti pääkaupunkiseudulla kohonneet vuokrat ja muut elinkustannukset rasittavat kotitalouksia.

Makkosen mukaan kaupunkien suurimmat haasteet talouden näkökulmasta liittyvät kulkuyhteyksiin: infraan ja logistiikkaan.

-Toimivassa kaupungissa ihmiset ja tavarat liikkuvat hyvin niin kaupungin sisällä kuin ulos sieltä. Elävä kaupunkikeskusta vaatii hyvän julkisen liikenteen lisäksi parkkipaikkoja ja liiketilaa.

Makkonen muistutti, että isoissa investoinneissa kaupunkien tulee perussuomalaisten mukaan punnita tarkkaan, mikä investoinnin todelinen hyöty on.

-Esimerkiksi raitiotiehankkeista kuulee puhuttavan täysin kritiikittä vetovoimatekijänä, mutta tarkemmat erittelyt hyödyistä jäävät usein laihoiksi. Ei ole itsestään selvyys, että ratojen varsille syntyy työtä ja toimeentuloa ja että sinne muuttaa nettoveronmaksajia.

-Huono-osaisuutta ei ratkaista ratikoilla, jotka toimivat lähinnä huonosti toimivan alueen pintakiillotuksena. Tämä ei tarkoita, että hankkeita pitäisi vastustaa ideologisesti, vaan nimenomaan tarkastella jokaisen kaupungin tarpeita tapauskohtaisesti.

Segregaatio huolettaa myös demareita

Myös SDP:n helsinkiläinen varavaltuutettu Lauri Muranen nosti segregaation torjumisen tärkeyden esiin.

-Ongelmista pitää pystyä puhumaan. Jotkut haluavat mieluummin piehtaroida niissä kuin ratkoa niitä.

Murasen mukaan alueiden eriytyminen murentaa kehitystä, joka on tehnyt Suomesta yhden maailman historian onnistuneimman yhteiskunnan.

-Jos kehitykseen ei puututa, vuosikymmenien päästä mietitään, miten tähän tilanteeseen on jouduttu.

Keskeinen keino torjua segregaatiota on SDP:n mukaan sekoittava asuntopolitiikka, Muranen sanoi.

-Segregaation torjuminen lähtee siitä, että laitetaan kaikkia väestönosia yhteen.

-Segregaatiokehitystä voidaan torjua myös MAL-sopimusten kautta.

Kaupunkien kehittäminen on elinehto

Vihreiden helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Atte Harjanne puhui otsikolla Kaupungit ratkaisijan roolissa.

Harjanteen mukaan isoa kuvaa ohjaavat isot realiteetit: päästökehitys ja luonnon tila sekä toisaalta julkisen talouden kohentamisen paine.

– Systemaattisesti olemme ihmiskuntana aliarvostaneet luontoarvoja. Hyvinvointia on tehty luonnon hinnalla. Luontoa on alettava varjelemaan, kun teemme hyvinvointia.

Harjanteen mukaan kaupungistuminen merkitsee, että on tehtävä hyviä kaupunkeja. Samalla se mahdollistaa globaaleihin ongelmiin tarttumisen. Kaupungistumisen myötä on mahdollista antaa enemmän tilaa luonnolla ja kasvattaa taloutta aineettomammin sekä käyttää energiaa ekologisemmin, Harjanne sanoi.

-Jos hidastetaan kaupunkikehitystä, lyödään kapuloita rattaisiin taloudelle. Se voi olla arvovalinta, mutta sillä on hintansa.

-Meidän pitää rakentaa hyviä kaupunkeja. Se on välttämätön osa yhteiskunnan tulevaisuuden tekemistä. Tämä on asia, josta ei puhuta tarpeeksi.

Kaupunkien keskustoista on tehtävä sellaisia, joihin ihmiset haluavat olla, joihin he voivat tulla, jotka ovat turvallisia, joissa viihtyvät myös yritykset.

-Tämä tarkoittaa tehokasta maankäyttöä ja liikennepolitiikkaa. Yleensä tehokas tapa liikuttaa paljon ihmisiä on joukkoliikenne tai kävely ja pyöräily pienessä tilassa. Tällaista kaupunkia meidän pitäisi pystyä tekemään kaikissa mittakaavoissa.

Tutkija: Keskustojen eriytyminen haastaa

Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Mika Ristimäen mukaan haasteena keskustoille on mm. se, että poliittisesti on päädytty siihen, että kaupan suuryksikköjen on annettu sijoittua sisääntuloväylien varteen.

Tämä on merkinnyt ostovolyymin kääntymistä poispäin keskustoista. Poikkeuksiakin on, mm. Lahdessa ja Riihimäellä tämä kehitys on torjuttu, Ristimäki sanoi.

-Mahdollisuuksia on, jos on poliittista tahtoa.

Erityisesti koronapandemian vauhdittama työnteon paikkariippumattomuus on mullistanut myös keskustojen elämän. Kauppatilojen lisäksi toimistotilojen käyttö on muuttunut.

-Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä on tapahtunut keskustojen ulkopuolella. Keskeisin juttu kaupunkikehityksissä on keskustaa ympäröivien teollisuus- ja varastoalueiden muuttuminen asuntotuotantoon ja palveluihin.  

-Keskustojen elinvoiman ydinasia on, miten kytketään keskustojen reuna-alueiden murrosalueet keskusta-alueeseen.

-Keskustan savutettavuutta on kehitettävä kaikilla liikkumismuodoilla. Kyse on suunnittelusta.

Kehittämistä määräävä trendi tulevaisuudessa on, että myös keskustojen kehitys eriytyy. Erityyppisille kaupunkiseuduille tarvitaan erityyppiset ratkaisut, Ristimäki muistuttaa.

-Tämä on tärkeä muistaa, kun keskustojen kehittämistä edistetään.