Arkistokuva: Nurmijärven kunta

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ja kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme ovat huolissaan Uudenmaan kasvukuntien velkaantumisesta. Muun muassa väestön ikääntyminen ja suuret elinvoimainvestoinnit ovat ovat kiihdyttäneet kasvukuntien velkaantumista.

Osasyylliseksi velkaantumiseen Mäkelä ja Rajahalme näkevät nykyisen valtionosuusjärjestelmän. Heidän mukaansa se kohtelee verotulojen tasausmekanismeineen epätasa-arvoisesti Uudenmaan kasvukuntia. Nurmijärven kunta vaatiikin valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

‒ Olemme elinvoimainen alue, jossa ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa. Helsinki ei tulisi ilman kehyskuntia toimeen, mutta silti valtion aluepolitiikka, erityisesti infrarakentamisen osalta, suosii Kehä III:n etelänpuolista elämää ja autioituvaa maaseutua, kunnanjohtaja Mäkelä sanoo.

Kasvukunta tarvitsee investointeja

Nurmijärvi kuuluu harvoihin suomalaiskuntiin, joissa väestönkasvu näyttää jatkuvan tasaisena vuodesta toiseen. Muuttoliike ja kaupungistuminen kasvattavat Nurmijärven asukaslukua.

Viime vuonna asukasluku kasvoi 1,2 prosenttia ja tahti on pysynyt samana myös tänä vuonna. Muuttajista suuri osa on lapsiperheitä ja olemassa oleva väestö ikääntyy vauhdilla. Kun investointitarpeet kasvavat samanaikaisesti sekä lasten että iäkkäämmän väestön kohdalla, ei kasvavia sote-menoja voida rahoittaa esimerkiksi sulkemalla päiväkoteja.

Kunnanjohtaja Mäkelä muistuttaa, että suuret menot vaativat myös suuret tulot. Nyt Nurmijärvellä ei hänen mukaansa ole mahdollisuutta kehittää palveluita, ja kunta joutuu itse rahoittamaan merkittävät infrahankkeensa.

‒ Kysymys kuuluu, onko tasausvähennyksen suuruus ylimitoitettu siihen nähden, että kasvukunnissa investointi- ja palvelutarpeet kasvavat. Verotulomme Nurmijärvellä ovat toki suuremmat kuin keskimäärin muualla Suomessa, mutta investointipaineemme vasta huomattavat ovatkin, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan valtion on vähintään huolehdittava siitä, että mikäli kunnille annetaan lisää tehtäviä, myös rahoitusta nostetaan. Esimerkiksi toisen asteen maksuton koulutus, alkuluokkatoiminta ja hoitajamitoitus toisivat kaikki kustannuksia kunnille.

‒ Pitäisikö valtionosuusjärjestelmä rakentaa uusiksi, jotta se kohdentuisi paremmin lapsiperheille?

NUUKA-ohjelma hillitsee velkaantumista

Nurmijärven kunnan talousjohtajan Ville Rajahalme kertoo, että Nurmijärvi on investoinut jo vuosia kasvuun ja kuntalaisten hyvinvointiin. Investointimenojen ja rahoituspohjan epäsuhta ovat kuitenkin vauhdittaneet kunnan velkaantumista.

Tilikausien 2011–2018 aikana Nurmijärven kunnan lainamäärä on kaksinkertaistunut, lainamäärän noustessa jo lähes 170 miljoonaan euroon. Rajahalmen mukaan 200 miljoonan euron velkaraja ohitetaan jo kuluvan vuoden aikana.

‒ Olemme parin haastavan talousvuoden aikana syöneet merkittävän osan lihavammilta vuosilta kertyneestä ylijäämästä, ja kissanpäivät ovat totisesti ohi.

Velkaantumisesta huolestunut Nurmijärven kunnanvaltuusto on lähtenyt ennakoimaan talouden tasapainottamista kestävän kasvun NUUKA-ohjelmalla. Vuoden 2020 talousarvio on rakenettu kestävään kasvuun tähtäävän NUUKA-ohjelman puitteissa. Vuoteen 2026 ulottuva ohjelma on syntynyt viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien yhteistyön tuloksena.  Siinä on kuntataloudelle asetettu raami, jonka sisällä on pysyttävä.

Ilman NUUKA-ohjelmaa Nurmijärven kunnan velkataakka nousisi kuudessa vuodessa 350 miljoonaan euroon.

‒ Olen ylpeä, että valtuutettumme ovat sitoutuneet NUUKA-ohjelmaan, jonka tarkoitus on ensin hidastaa kunnan velkaantumista ja kääntää tulevaisuudessa kunnan lainakanta laskuun. Ohjelma on ohjannut vahvasti talousarviovalmistelua kunnassamme, sillä kaikkien tavoitteena on välttää henkilöstöön kohdistuvat säästöt, Rajahalme sanoo.

Veroja nostettava yllätysmenojen vuoksi

Nurmijärvellä on ilmennyt tarve lisäinvestointeihin, joten NUUKA-ohjelman investointiraami ei riitä. Sen vuoksi kunnan on lisäksi nostettava veroja aiemmin suunniteltua enemmän. Korotuksen jälkeen Nurmijärven kunnan veroprosentti olisi 20. Tällä hetkellä veroprosentti on 19,5.

Alkuperäinen suunnitelma oli korottaa veroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä ja laskea investointitasoa 45–55 miljoonan euron tasosta 25,5 miljoonaan euroon.

Ennalta-arvaamattomia menoja aiheuttavat muun muassa koulu- ja päiväkotitilojen sisäilmaongelmat. Veronkorotus mahdollistaa investointien vuositason nostamisen reiluun 28 miljoonaan euroon.

Kunnanjohtaja Mäkelän mukaan tosiasioiden edessä on uskallettava tehdä vaikeitakin päätöksiä, sillä lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä ajanjaksoa, jona investointien määrä laskisi.

‒ Useissa kunnissa on painettu pää pensaaseen, eikä haluta puhua tulojen ja menojen kroonisesta epäsuhdasta. Silti kuntatalouden ongelmat ovat samansuuntaisia lähes kaikissa Uudenmaan kunnissa. Olen iloinen, että Nurmijärvellä asiaan on havahduttu jo ennen kuin taloutemme on painunut kriisirajan yli.

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kunta- ja omistajaohjausministerin Sirpa Paateron (sd) mielestä Suomessa on liikaa kuntia 311 kpl. Miten vos-uudistuksessa alle 2.000 asukkaan kuntien käy? Näitäkin on 46 kpl.

  2. STM:n lakiesityksen mukaan laki tulisi voimaan 1.8.2020, jolloin kaikissa ympärivuorokautisen tehostetun hoivan yksiköissä tulisi olla vähintään 5 hoitajaa kymmentä asiakasta kohden. Mitoitus 0,7 tulisi voimaan 1.4.2023 alkaen. Jos asiakkaan kunto heikkenee, hoitajien määrää tulee tarkistaa ylöspäin.

    Tukityöt, kuten siivous, ruoan valmistus sekä pyykki- ja kiinteistöhuolto eivät kuulu hoitajien tehtäviin.

    Hoitajien tulee keskittyä vanhusten avustamiseen päivittäisissä toiminnoissa. Hoitajien työhön laskettaisiin hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät sekä asiakkaan palveluntarpeen arviointi ja kirjaukset.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*