Palkkasovun isoja miljoonia pyöritellään kuntapapereissa ympäri Suomea
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ennakoi kuntien rahoitukseen kohdistuvien leikkauksien jatkuvan kuluvalla hallituskaudella. Kuva: Liisa Takala
Lähes puolta miljoonaa palkansaajaa koskevat kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimusneuvottelut saatiin viikko sitten päätökseen. Muun muassa pelastajia, hoitajia, opettajia ja siivoojia koskeva sopu tuo yhteensä 7,37 prosentin nimelliset palkankorotukset.
Neuvotteluissa sovittiin myös palkkaohjelman jatkosta. Se tuo alalle 1,8 prosentin korotukset noin kolmessa vuodessa. Sopimuskausi päättyy helmikuun lopussa vuonna 2028.
– Yhteensä palkkasopu lisää kuntien kustannuksia yli yhdeksällä prosentilla, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Yllätystä ei tapahtunut.
– Palkkasopimus vastasi ennusteita ja yleistä linjaa.
Vaikka palkkaratkaisun tasoa on voitu ennakoida, niin osa kunnista on selvästi sen kanssa nyt ongelmissa, Punakallio näkee.
Monessa kunnassa riittää mietittävää, kun palkkaratkaisua koskevia lukuja on viety vasta nyt talousarvioihin ja suunnitelmiin.
– Tästä tuli isoja miljoonia maksettavaa joillekin kunnille.
Kohtelua silkkihansikkain
Riihessä päätetyt veronalennukset, muun muassa yhteisöveron yleinen alentaminen, kohtelevat kuntia ainakin alkuvaiheessa aika hellin hansikkain, Punakallio sanoo.
Veronkevennykset vähentävät kuntien tuloja, mutta nämä menetykset korvataan kunnille.
– Kaikkiin nyt tehtyihin veropäätöksiin tullaan myöntämään kunnille kompensaatio.
Punakallio myöntää, että huolta silti riittää sen suhteen, miten veronkevennykset heikentävät julkista taloutta.
– Ainakin lyhyellä aikavälillä veronkevennykset lisäävät painetta leikata lisää kuntien valtionrahoituksesta.
Nykyisellä hallituskaudella kuntien rahoitusta on leikattu ja vastaavaa on odotettavissa jatkossakin.
– Todennäköisesti kuntien valtionosuuksia ja rahoituksia tullaan leikkaamaan.
Näin Punakallio uskoo käyvän riippumatta siitä, että saadaanko Suomessa talouskasvua aikaan tai ei.
Härkäpäisyyttä hyvä säädellä
Kuntaliiton pääekonomistin mukaan kuntien on vain jatkettava tiukan euron linjaa ja pyrittävä sopeuttamaan toimiaan muun muassa väestökehitysennusteita kartoittamalla.
– Palveluverkosta ei kannata pitää härkäpäisesti kiinni.
Vaikka kunnassa tuntuisi, että jokainen kivi on käännetty säästökohteita etsiessä, niin uusilla ihmisillä voi olla uusia ideoita, Punakallio lisää.
Samalla kuntien on hyvä vaikuttaa valtion suuntaan, jotta valtionrahoituksen jatkuvuutta voitaisiin turvata ja samalla jatkaa norminpurkutalkoilta.
Norminpurkutalkoissa on ollut ideana, että kunnilla on paljon sääntelyä, jota karsimalla voitaisiin tehdä asiat vähintään yhtä hyvin kuin ennen ja entistä kustannustehokkaammin.
Kuntien toimintaa ohjaava sääntely ei ole kuitenkaan vähentynyt.
– Hallitus on totaalisen epäonnistunut kuntien norminkeventämisessä.
Opetus- ja varhaiskasvatuksen palveluissakin on päinvastoin tiukennettu normeja, Punakallio huomauttaa.
Lue myös:
Aiemmat kommentit
Keskustele
Luitko jo?
Kuntien väestöennusteiden perusteella täällä taitaa olla tuota pikaa 10-miljoonainen kansa.