Poikkeustilanne aiheuttaa Vantaalle kymmenien miljoonien lisäkustannukset – kaupunki reagoi poikkeustilaan avaamalla resurssikeskuksen, josta siirretään henkilöstöä ”etulinjaan”
Kuva: Ville Miettinen
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne aiheuttanee Vantaan kaupungille kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset, arvioi Vantaan talous- ja strategiajohtaja Matti Ruusula.
Vantaa ja 23 muuta suurinta kaupunkia arvioivat poikkeustilanteen kuntatalousvaikutuksia Kuntaliiton kyselyssä. Kaupunkien arvion mukaan tilanne aiheuttaa ainakin 1,5 miljardin kustannukset tänä vuonna.
Kyselyssä arviot tilanteen kestosta vaihtelivat välillä 1–5 kuukautta. Arviot oli tehty perjantaina 20.3. Ruusulan mukaan merkittävä haaste on, että ei tiedetä, kauanko tilanne jatkuu ja kuinka paljon se pahenee.
Bruttokansantuote voi laskea prosentin tai se voi laskea viisi prosenttia, ja vaikutukset kuntatalouteen vaihdella suurestikin tilanteen kehittymisestä riippuen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kyselyssä arvioitiin, että kunnallisverotuotto alenisi keskimäärin kaksi prosenttiyksikköä. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton vähenemäksi arvioitiin yhteensä 700 miljoonaa euroa.
– Jos niissä tulee iso notkahdus, se näkyy meillä heti, Ruusula sanoo.
– Sitä kautta on tärkeää, että valtio tukee myös suuria kaupunkeja.
Vantaalla kunnallisverotuotto alenee noin 20 miljoonalla eurolla, jos arvioitu 2 prosentin pienennys toteutuu.
– Se olisi vielä aika maltillinen arvio.
– Yhteisöverotuotossa voidaan päätyä 10 miljoonan pienentymisen tasolle.
Poikkeustilanne vaikuttaa suoraan ja välillisesti merkittävästi myös yritysten toimintaan. Esimerkiksi maanmyynti on tärkeä tulonlähde monille kasvaville kaupungeille, myös Vantaalle. Vantaalla arvioidaan, että maanmyyntitulot putoavat tänä vuonna noin 30 prosenttia.
– Tämä laskee niitäkin tuloja tämän vuoden osalta. Sillä on oma vaikutuksensa.
Kun mukaan otetaan kaikki lisäkustannukset, kokonaisuutena puhutaan kymmenien miljoonien eurojen vaikutuksesta Vantaan kohdalla, Ruusula sanoo.
– Samalla pitää pyrkiä tekemään asiat, joita kaupungin pitää tehdä, ja tukea sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja kuntalaisia, Ruusula muistuttaa.
– Pitäisi päästä jonkinlaisen sillan kautta siihen uuteen tilanteeseen, kun epidemian jälkeen alkaa uusi aika. Siinäkin tilanteessa pitäisi toimia ja olla resursseja toimimiseen.
Resurssikeskus kohdentaa henkilöstöä
Monessa kunnassa henkilöstöä jää ”toimettomaksi”, kun esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelujen toimipisteet hiljenevät. Kunnissa onkin aktivoiduttu henkilöstön uudelleen kohdentamisessa ns. etulinjan tehtäviin, eli tehtäviin joissa poikkeustilanteessa tarvitaan lisää henkilöstö.
Niin myös Vantaa, joka käynnisti viime viikolla resurssikeskuksen toiminnan.
– Ideana on, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto varautuu lisätarpeeseen ja –kysyntään.
– Meillä lakkautettujen toimintojen henkilöresursseja pyritään siirtämään muihin tarpeisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa on paljon lähihoitajan koulutuksen saaneita, ja heillä voi olla käyttöä tässä kokonaisuudessa. Yhtä lailla tarvitaan lisää viestinnän henkilöstä. Pyritään siihen, että kunta toimisi mahdollisimman tehokkaasti, kun osalla työtä vähentyvät ja osalla ne tulevat lisääntymään.
Ruusulan mukaan ilmapiiri kaupungin henkilöstön keskuudessa on ollut myönteinen poikkeustilanteessa.
Viesti saatava pian
Kuntaliiton vetoomuksessa maan hallitukselle toivottiin pelastuspakettia taloudelle nopealla aikataululla. Matti Ruusula sanoo, että viesti siitä, millaista konkreettista apua on tulossa, on tärkeä saada pian.
-Kuntien talous on todella heikoissa kantimissa jo aikaisempien vuosien myötä. Monella on jo nyt lomautuksia tulossa ilman koronaakin. On tärkeä antaa viesti kunnille, mitä valtiohallinto haluaa tehtävän ja mihin se tässä tilanteessa tulevalla kunnille suunnattavalla lisärahoituksella haluaa erityisesti vaikuttaa.
Ruusulan mukaan julkishallintoa pitäisi nyt tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
-Millä tavalla toimittaisiin niin, että ei lisätä ongelmia, joita kansantaloudelle tulee sekä palkkamenoissa että yritysten tukemisessa? Jollain tavalla pitäisi löytyä kultainen keskitie, ettei kaikkia toimia vedetä alas. Yksityisellä puolella romahdus on jo varsin voimakas monilla aloilla. Nyt pitäisi nähdä, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevä ratkaisu, Ruusula muistuttaa.
-Kunnilla on kova paine saada henkilöstökustannuksia alas, jos on henkilöstöä jolle ei ole käyttöä. Kustannukset nousevat ja veropuolella jäädään paljon siitä, mitä on alun perin ajateltu.
