Professori Jussi Jauhiainen: Kuntiin sijoitettavilta kannattaisi kysyä halukkuutta asua maaseudulla
Ahmad Al-Mahmaud (vas.) pääsi kesällä töihin Rautalammin Rakennus Oy:n palvelukseen. Kunnan rakennusmiehet lähestyvät eläkeikää, ja nuorta työvoimaa tarvittaisiin lisää, tuumivat kunnanhallituksen ex-puheenjohtaja Ari Weide, kok., ja Rautalammin Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Sahlbergin (oik.) kanssa.
Yhä useampi tyhjenevä maaseutukunta panostaa turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotouttamiseen, koska ne haluavat nuorta väkeä ja työvoimaa.
Pienten kuntien pulmana on, että suuret kaupungit Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu houkuttavat perheitä, koska niissä maahanmuuttajat muodostavat tiiviitä sosiaalisia verkostoja.
– Kuntaan sijoitettavilta kannattaisi jo alkuvaiheessa kysyä heidän todellista halukkuutta asua maaseudulla. Tiedetään, että sellaisiakin on, jotka haluavat asua turvallisessa alle 5 000 asukkaan yhteisössä, jossa kaikki tuntevat toisena, sanoo Turun yliopiston maantieteen professori Jussi Jauhiainen.
Tuhannet oleskeluluvan saaneista ovat vapaita muuttamaan mihin tahansa Suomessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Turun yliopisto kartoitti vuoden 2016 loppupuolella turvapaikanhakijoiden muuttoaikeita ja -kohteita Suomessa.
– Kysyttäessä joka kolmas (34 prosenttia) mainitsi erikseen Helsingin ja joka neljäs (26 prosenttia) Turun. Joensuun mainitsi vain yksi prosentti vastaajista, Jauhiainen kertoo.
Kaupungin vetovoima on havaittu myös Rautalammilla, joka päätti kolme vuotta sitten sijoittaa 80 kiintiöpakolaista kunnan alueelle. Tähän mennessä pääkaupunkiseudulle on lähtenyt kolme perhettä, joista viimeisin muutti tänä kesänä.
– Vanhusvoittoisen väestön vuoksi Rautalammille kaivataan nuoria maahanmuuttajia. Siksi olemme halunneet tänne nuoria perheitä, kertoo kunnanjohtaja Anu Sepponen.
Rautalammin kunta panostaa maahanmuuttajien ohjaukseen ja auttamiseen, jotta kunta tuntuisi kotiseudulta.
Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä.
TEKSTI: TAPIO MAINIO
