Kuva: Arto Wiikari
- En tiedä yhtään arvostettua asiantuntijaa, joka pitäisi uudistusta hyvänä, sanoo ministeri Raimo Sailas.

Eduskunnan pitäisi aloittaa hallituksen valinnanvapauslakiesityksen käsittely lähiaikoina. Valtiovarainministeriön legendaarinen valtiosihteeri Raimo Sailas jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten, mutta seuraa tiiviisti myös tämän vaalikauden sote-valmistelua.

Sailas ihmettelee, miksi sote-uudistuksessa ei tälläkään kertaa tartuttu isoon ongelmaan.

– Työelämän ulkopuolella olevat saavat huonommin peruspalveluja kuin työterveyshuollon piirissä olevat. Kansalaiset ovat eri asemassa. Yksi tämän uudistuksen tarkoituksiahan on ollut korjata tämä epäkohta, mutta uudistajilla on mennyt pupu pöksyyn. Työterveyshuollosta ei uskalleta puhua mitään, koska se on ay-puolen ja myös työnantajajärjestöjen lempilapsi.

Sailasta huolettaa se, että meillä on tavattoman suuret terveyserot hyvätuloisten ja pienituloisten välillä, erityisesti miesten kohdalla.

– Yksi syy on se, että työterveyshuolto hoitaa säännöllisessä palkkatyössä olevat. Alimmassa palkkaluokassa elinikä on toistakymmentä vuotta alempi kuin hyvätuloisimmilla.

Eriarvoisuutta on myös opiskelijoiden keskuudessa.

– Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto on paremmalla tolalla kuin muilla samanikäisillä nuorilla. Ei sitäkään asiaa otettu pöydälle.

Lääkäreitä ei palkattu

Sailas muistuttaa, että kansainvälisissä arvioissa lähtökohtana on ollut se, että Suomessa on hyvä ja kustannustehokas järjestelmä.

– Heikoimpia kohtia on se, että terveyskeskuksiin ei pääse kaikkialla kohtuullisessa ajassa.

Se taas johtuu hänen mukaansa siitä, että Suomen terveyskeskuksiin ei ole palkattu voimavaroja eli lääkäreitä juuri nimeksikään pitkään aikaan.

– Voimavarat ovat menneet muualle, erikoissairaanhoitoon ja yksityiselle sektorille. Pikkuhiljaa on julkisen terveydenhuollon rooli pudonnut ja terveydenhuolto on siirtynyt yhä enemmän bisnespuolelle.

Ei käsitystä kuluista

Entistä budjettipäällikköä riipii keskustelu kustannuksista.

– Kenelläkään ei ole oikein minkäänlaista käsitystä siitä, tuoko tämä uudistus lisää kustannuksia vai vähentääkö se, kuten jotkut väittävät.

Julkisen rahoituksen piirissä olevien sote-menojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä nykytasosta 10 miljardia euroa pääosin väestön ikääntymisen vuoksi. Uudistuksella tavoitellaan ”vain” seitsemän miljardin euron kasvua. Kyse on siis kustannusten kasvun hillinnästä kolmella miljardilla eurolla.

Sailas pitää tavoitetta epäuskottavana.

– Ani harva asiantuntija uskoo siihen. Esimerkiksi tietojärjestelmien uudistaminen maksaa valtavia summia.

Palkkojen yhtenäistäminen lisää myös kustannuksia.

– Esimerkiksi kun Salon seudulla pantiin kuntia yhteen, tuli 12 miljoonan lisälasku pelkästään siitä, että Saloon liittyneissä pikkukunnissa oli usein vaikkapa sairaanhoitajan palkka vähän alempi kuin Salossa. Samanlaisia vaatimuksia tulee varmasti tälläkin kertaa, kun työnantaja vaihtuu. Työntekijäpuoli pitää huolen siitä, että palkat tasataan ja ne tasataan korkeimman mukaan.

Saako Nerg järjestystä?

Vaikka lakipaketti näyttää etenevän eduskunnan käsittelyssä ja maakuntavaalitkin ovat todennäköisesti edessä, Sailakselta ei heru pisteitä mistään. Hän on pöyristynyt siitä, ettei edes maan arvostetuimpien asiantuntijoiden kritiikkiä tunnuta otettavan tosissaan.

– Tämä on kyllä ylivoimaisesti sekasortoisin ja heikoimmin valmisteltu uudistus mitä muistan. Toivottavasti arvostamani Päivi Nerg saa siihen jotain järjestystä, mutta ei hän voi enää millään näitä perusteita alkaa muuttaa.

Nerg aloitti vuoden alussa valtiovarainministeriössä hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä ja johtaa sote- ja maakuntauudistuksen toteutusta.

Sailas ei kiittele myöskään ärhenteleviä oppositiopuolueita.

– Tässä uudistuksessa ovat olleet mukana jokseenkin kaikki puolueet menneinä vuosina. Eivät demaritkaan saaneet uudistusta aikaan, hän kuittaa. •

Julkaistu Kuntalehdessä 8.3.2018 (3/2018)

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Siinä Sailas on oikeassa, että juuri terveyskeskusten lääkärien vähyys on johtanut perusterveyden huollon rapautumiseen. Jonot ovat kasvaneet ja lääkäripulakin oli ajoittain ongelma. Nyt ei tarvittaisi mitään sotea, vaan että perusterveydenhoitoa vahvistettaisiin, samoin ennaltaehkäiseviä toimia. Esimerkiksi vaikka liikunnan ohjausta ja liikuntamahdollisuuksia. Yleiset kansansairaudet paranevat liikuntaa lisäämällä(ylipaino, diabetes, verenpaine, kolesteroli)!

  2. Raimo Sailas on täysin oikeassa. Suomen hyvinvointi paranee, kunhan eduskunta päättää sotesta, joka palvelee ihmisiä heidän tarpeidensa mukaan. Ei siis työmarkkina-aseman tai asuinpaikan mukaan kuten hallituksen sote-ehdotus tekisi.

  3. Sote ns uudistuksessa on kyse pelkästään bisneksestä. Sijoittajat vaativat vähintään kuudesta – kahdeksaan miljardin tuoton vuositasolla. Eli sen verran palvelujen taso heikentyy tai asiqkqsmaksut lisääntyvät, jos tuo kasvu on vain 7 miljardia. Eli todellisuudessa kustannukset kasvavat vähintään 15 miljardia, jos tuo ennuste ”muutoin kustannukse5 kasvaisivat 20 miljardia” olisi totta. Mutta hihasta vedettyhän se on. Ilmankos hallitus kaavailee asetta kantavia reservipoliiseja tuekseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*