Raportti: Ruokakaupat elvyttämään näivettyviä kaupunkikeskustoja - parkkipaikat lähelle kaupan ovea
Ympäristöministeriön tilaamat asiantuntijat esittävät radikaaleja keinoja tyhjenevien kaupunkikeskustojen elvyttämiseksi. Yhtenä keinona esitetään, että asemakaavoissa varataan tilaa suurille ruokakaupoille. Lisäksi kauppojen lähelle katutasoon pitäisi kaavoittaa pysäköintipaikkoja. Asiantuntijoiden mukaan kuluttajat välttelevät ja kokevat vaikeina kiinteistöjen katolla tai syvällä kellareissa sijaitsevat parkkitilat.
Pandemian vauhdittamana ympäristöministeriö tilasi Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) yhdistykseltä asiantuntijanäkemyksiä ja ehdotuksia keskustojen elinvoiman kehittämiseksi. Asiantuntijaraportti luovutetaan ministeriölle torstaina.
– Kutsuimme verkostostamme asiantuntijoita pohtimaan keinoja negatiivisen kierteen katkaisemiseksi, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen. Työhön osallistui niin kaupunkisuunnittelijoita kuin kaupan edunvalvojia, kuten Päivittäistavarakauppa ry (PTY).
– Toimenpidesuosituksia kerättiin kolmesta teemasta: elinkeinojen kehittäminen, ruokakaupan tulevaisuus ja keskustatapahtumien lisääminen, Lemminkäinen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
EKK:n tekemien elinvoimalaskentojen mukaan kauppojen osuus kaupunkikeskustoissa on vähentynyt vuodesta 2015. Pandemia on kiihdyttänyt tyhjien liiketilojen määrää lisää, sillä etätyön lisääntyminen ja matkailijoiden vähentyminen on hiljentänyt keskustoja.
Lisäksi voimakas kaupparakentaminen keskustan ulkopuolelle on aiheuttanut taantuvaa kehitystä esimerkiksi Kouvolan, Porin, Jyväskylän ja Seinäjoen keskustoissa.
Kuluttaja ei kanna ruokakasseja pitkiä matkoja
Mitä kaupunkien on tehtävä ruokakauppojen sijoittumiseksi keskustoihin?
Asiantuntijanäkemysten mukaan ruokakauppa on otettava alusta lähtien mukaan kaupunkisuunnitteluun, sillä heillä on paras ymmärrys kannattavan liiketoiminnan perusedellytyksistä. Asiakkaan on koettava asioimistapahtuma ruokakaupassa sujuvaksi jo kotoaan tai työpaikalta lähtiessään. Katujen yksisuuntaisuus tai ruokakaupan sijainti esimerkiksi sata metriä sivussa luontevalta kulureitiltä voivat vaikuttaa negatiivisesti tähän kokemukseen.
Ruokakauppaan pitää päästä näppärästi kaikilla liikkumismuodoilla. Pyöräparkki ja bussipysäkki tulisi olla sopivasti kaupan pääoven tuntumasta. Lisäksi tulisi kaavoittaa riittävästi helppokäyttöisiä autopaikkoja samassa tasossa myymälätilan kanssa. Kuluttaja ei kaupan asiantuntijajäsenten mukaan kanna mielellään ruokakassia pitkiä matkoja.
Toimisto- ja kaupan tilojen lisäksi keskustoihin on kaavoitettava lisää asuntoja. Pelkällä lounas- ja täydennysostamisella ruokakauppaa on vaikea saada kannattavaksi.
Keskustaa voidaan asiantuntijoiden mukaan elävöittää erilaisilla tapahtumilla ympäri vuoden, kuten Porin Korttelikuhinat, Stockmannin Hullut päivät tai Kotkan Meripäivät, jotka houkuttelevat joka kesä noin 240 000 kävijää. Raportin mukaan jokaisella suuremmalla kaupungilla tulisi olla ainakin yksi valtakunnallinen, vähintään viikonlopun kestävä tapahtuma.
Hyvä tapahtumia ovat asiantuntijoiden mukaan myös erilaiset joulunavaukset sekä loppukesällä mökkikauden päättäjäiset eli venetsialaiset.
Kauppojen tilalle kuntosaleja
EKK:n tekemien elinvoimalaskentojen mukaan kauppojen osuus kaupunkikeskustoissa on vähentynyt vuodesta 2015. Keväällä 2021 elinvoimaluvut päivitettiin 32 kaupungista. Elinvoimaluku laski viidessä vuodessa keskimäärin 3,7 prosenttia.
Tyhjiä liiketiloja oli keskustoissa keskimäärin 11,5 prosenttia, kun luku neljä vuotta sitten oli 10,2 prosenttia. Lisäksi keskustan tyhjät liiketilat ovat täyttyneet monissa kaupungeissa, kuten Oulussa kuntosaleilla.
TEKSTI: TAPIO MAINIO
