Reina: Kuntaomaisuuden kompensaatiomalli jäämässä liian väljäksi
Kompensaatiomallin tulee koskea kaikkia kuntia riippumatta niiden taloudellisesta tilanteesta, muistutti myös professori Kaarlo Tuori lausunnossaan. Kuvassa Järvenpään entinen terveyskeskus. (Kuva: Ville Miettinen)
Eilen julkistettu valtiovarainministeriön esitys perustuslakivaliokunnan edellyttämästä kuntien omaisuuden kompensaatiomallista toisi kompensaatioon kovin väljän kriteeristön ja jättäisi valtiolle suuren harkintamahdollisuuden, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
– On välttämätöntä, että esitetyn kompensaatiomallin perustuslainmukaisuus ja tosiasialliset vaikutukset läpivalaistaan ja arvioidaan eduskunnassa perusteellisesti, Reina korostaa blogikirjoituksessaan.
Kunnissa on vallinnut huoli ja epätietoisuus kiinteistöistä koko sote- ja maakuntauudistuksen nykyisen valmistelun ajan. Kuntaliiton kantana on ollut, että kopmensaatiomallin tulee koskea kaikkea omaisuutta ja kaikkia kuntia, ja sen tulee sekä täyttää perustuslain vaatimukset että olla käytännössä uskottava.
VM:n nyt antaman esityksen mukaan kunnalla olisi oikeus saada valtiolta avustusta, jos kunnan taloudellinen asema ja mahdollisuus päättää itsenäisesti taloudestaan olennaisesti vaarantuu kunnan omaisuuteen kohdistuvista järjestelyistä. Järjestelyjen merkitystä arvioidaan suhteessa kunnan tuloveroprosentin tuottoon. Arviointi tehtäisiin kunnan ja valtiovarainministeriön yhteisissä neuvotteluissa.
Avustusmenettely olisi voimassa vuoden 2026 loppuun saakka tai vuoden 2027 loppuun, jos maakunta on käyttänyt optiotaan tilojen vuokraamiseen.
VM:n näkemyksen mukaan omaisuusjärjestelyt eivät yleisellä tasolla ole perustuslain vastaisia, mutta ne voivat joissain oloissa vaarantaa yksittäisen kunnan oikeuden päättää itsenäisesti taloudestaan.
– Valitettavasti julkistettu malli herättää edelleen vakavaa epätietoisuutta siitä, missä tilanteessa kuntien oikeus omaisuusjärjestelyjen aiheuttamien menetysten kompensaatioon tosiasiallisesti syntyy, Reina kirjoittaa blogissaan.
– Outoa on myös, että kunnan tilannetta arvioitaessa hyödyksi ollaan laskemassa myös maakuntien siirtymäkaudella maksamat vuokrat. Eiväthän ne ole hyötyä kunnalle vaan korvausta maakunnan käytössä olevasta kunnan pääomasta.
Reina pitää esityksen puutteena myös sitä, että kompensaatiotarve kytketään kunnan taloudellisen tilanteen arviointiin.
– Johtaako tämä siihen, että uudistuksesta riippumattomista syistä heikon taloudellisen aseman kunnan omaisuus on enemmän suojattua kuin muiden? Kompensaatiomallin tulee korvata tästä uudistuksesta johtuvia taloudellisia menetyksiä riippumatta siitä, mikä kunnan talouden yleistilanne on. Tähän päätyi omassa lausunnossaan myös prosessori Kaarlo Tuori, Reina muistuttaa.
TAUSTA – VM:N PYKÄLÄEHDOTUS:
”Avustus kunnan omaisuuteen kohdistuvista järjestelyistä aiheutuvien kuntataloudellisten ongelmien hoitamiseen
Kunnalla on oikeus saada valtiolta avustusta, jos kunnan taloudellinen asema ja mahdollisuus päättää itsenäisesti taloudestaan olennaisesti vaarantuu tässä luvussa säädetyistä, kunnan omaisuuteen kohdistuvista järjestelyistä.
Kunnan omaisuuteen kohdistuneista järjestelyistä syntyneiden välittömien kustannusten ja hyötyjen määrää, kunnan taloudellista tilannetta ja merkitystä kunnan mahdollisuudelle päättää itsenäisesti taloudestaan arvioidaan valtiovarainministeriön ja asianomaisen kunnan välisessä neuvottelussa. Kustannusten ja hyötyjen merkitystä kunnan taloudelle arvioidaan niistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin olennaisen laskennallisen korotustarpeen perusteella.
Kunnan on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu hakemus valtiovarainministeriölle viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos maakunta on käyttänyt 20 §:n 2 momentin mukaista oikeuttaan vuokrasopimuksen pidentämiseen, kunnan on tehtävä hakemus viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Avustuksen myöntämiseen sovelletaan valtionavustuslakia lukuun ottamatta sen 6 ja 7 §:ää sekä 4 ja 5 lukua.”
(Lähde: VM:n esityskalvot)
Maakunta maksaa kunnan käyttöomaisuudesta (esim. terveyskeskuskiinteistö) vuokraa, joka on kunnalle vuokratuottoa. Tätä tuottoa ei kunta olisi saanut, jos se olisi edelleen ollut velvollinen tuottamaan terveyspalvelut ja käyttämään kiinteistöä terveys- ja sosiaalipalvelun tuottamiseen. Nyt palvelun tuottamisvastuu siirtyy maakunnalle, jolloin kunta saa kassaansa vuokratuotot kattamaan mm. ylläpitokustannuksia, jotka se olisi joutunut aiemmin maksamaan kassastaan. Kunnalle tarjoutuu myös myöhemmin mahdollisuus myydä kiinteistö, jota se ei itse enää tarvitse. Kassaan tuleva myyntihinta on kokonaisuudessaan tuottoa kunnalle. Näin on myös siinä tapauksessa, että hinta on alhaisempi kuin taseessa jäljellä oleva hankintameno (omaisuuden tasearvo). Vaikka kirjanpitoon kirjataan laskennallinen myyntitappio, niin kassaan tulee todellisuudessa uutta rahaa myyntihinnan verran. Kun joskus sotketaan tarkoitushakuisestikin kulun, kustannuksen ja menon käsitteet, niin lukijan kannattaa yleensä miettiä asioita rauhassa kassavirtojen kautta: lähteekö kassasta todella rahaa tai tuleeko kassaan todellisuudessa rahaa. Lisäksi on syytä muistaa, että taseen vastattavaa (oikealla) puolella on rahan lähteet eli oma ja vieras pääoma. Taseen vastaavaa puolella näkyy puolestaan rahan käyttö eli kunnan omaisuus eri muodoissaan: rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutena yms.