Selvitys: Kuntien taloudessa suuri liikkumavara
Kuntien talouden kannalta olennaista on, että sote-uudistuksen myötä poistuu suuri kasvupaine. (Kuva: Bixabay)
Kunnilla on sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen varsin suuri teoreettinen taloudellinen sopeutusvara, päätellään selvityksessä, jossa tarkasteltiin kuntiin jäävää palvelukokonaisuutta uudistuksen jälkeen.
Kuntien rahoitustarpeen ennakointia helpottaa vastaisuudessa myös se, että uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine.
Selvityksessä todettiin, että kunnille jäävissä tehtävissä on suuria yksikkökohtaisia eroja kuntien välillä. Kustannuksiin vaikuttaa luonnollisesti myös se, että kunnat ovat usein myös laajentaneet omin päätöksin jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa ja saatavuutta.
Selvitystyön tavoitteena oli arvioida maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13–14 miljardin euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta. Selvityksessä arvioitiin palveluiden yksikkökustannusten eroja sekä sitä, mistä ne syntyvät.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jos tavoitekustannukseksi asetetaan järjestyksessä sadanneksi pienimmillä yksikkökustannuksilla kunnissa toteutetut palvelut, on kuntien yhteenlaskettu teoreettinen sopeutusvara lähes kolme miljardia euroa eli 548 euroa/asukas.
Minimitaso ylitetään vastakin
Selvitystyössä kartoitettiin sitä, kuinka paljon kunnat laajentavat jäljelle jäävien tehtävien palvelutasoa yli lakisääteisen vähimmäistason ja kuinka ne aikovat vastaisuudessa kasvattaa tai supistaa tehtäviin käytettämiään resursseja.
Selvityksen mukaan koko maan tasolla laajennusten kustannus on nykyisin yli 600 miljoonaa euroa eli 112 euroa/asukas. Kunnat arvioivat laajentavan joidenkin tehtävien resurssointia myös uudistuksen jälkeen.
Selvityksen mukaan voidaan olettaa, että kunnilla on suuri teoreettinen sopeutusvara. Tämän varan käyttäminen ilmeisesti kaventaisi palveluiden laajuutta, mutta ei välttämättä laatua.
Sopeuttaminen ja tehostaminen
Palveluita sopeuttava kunta pystyy helpommin rahoittamaan palvelunsa veroprosenttia kasvattamatta. Toisaalta kokemusperäisesti voidaan sanoa, että edullisenkin yksikkökustannuksen kunnassa palvelun järjestämistä voidaan tehostaa.
Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä kuntien taloudesta poistuu joka tapauksessa sote-tehtäviin liittyvä merkittävä kasvupaine ja kuntien rahoitustarpeen ennakointi helpottuu.
Selvityksessä tarkasteltiin myös sitä, millaisissa kunnissa sopeutusvara on suuri ja pieni. Taustamuuttujien vaikutukset todettiin melko pieniksi. Yksikkökustannusten vertailua vaikeuttaa kuntien erilaiset tavat kirjata palveluiden menoja ja tuloja. Tämä todettiin erityisesti sisäisissä vuokrissa.
Selvitys on luettavissa täältä.
