Sitrassa katsotaan, että ikäihmisten kotitalousvähennystä kehittämällä saataisiin paljon hyvää aikaan. (Kuva: Ville Miettinen)

Sitra ehdottaa kotitalousvähennyksen uudistamista niin, että siitä hyötyisivät erityisesti pienituloiset eläkeläiset. Mallia perustellaan oikeudenmukaisuudella mutta myös taloudellisilla hyödyillä.

Erityisesti ehdotuksesta hyötyisivät Sitran mukaan 75 vuotta täyttäneet pienituloiset naiset.

Vastaavasti siitä hyötyisivät palvelujen tuottajat, sillä Sitra arvioi mallin lisäävän palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ehdotuksen mukaan 75 vuotta täyttäneille suunnatun kotitalouspalvelutyön verovähennysoikeus nostettaisiin 70 prosenttiin.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Mallissa tukea saisivat myös sellaiset ihmiset, jotka eivät vähennysoikeudesta hyödy pienten tulojensa takia. Jos vähennykseen oikeuttava maksu on suurempi kuin maksetut verot, käyttämättä jäävä vähennysoikeus maksettaisiin suorana tukena.

Tukea saisi tässä muodossa korkeintaan 1 200 euroa.

– Mallin etuna on, että ikäihmiset päättävät itse, mitä, millaisia ja milloin he saavat palveluja, sanoo johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta.

– Ehdotettu malli lisää kotitalousvähennysjärjestelmän oikeudenmukaisuutta, koska myös pienituloiset pystyvät hyödyntämään uudentyyppistä kotitalousvähennystä, toisin kuin nykyisessä järjestelmässä, hän huomauttaa.

 

Paikallispalveluille lisää kysyntää

 

Sitrassa on listattu, että mallista hyötyisivät palvelujen ostajat ja myyjät, vanhusten omaiset sekä kunnat, valtio ja muut veronmaksajat.

Palvelujen ostajat saisivat enemmän tukea kuin nykyisin, ja palveluja voisivat paremmin käyttää myös pienituloiset. Myös tarve omaisten antamalle avulle voi vähentyä.

Palveluja myyvät yritykset, ammatinharjoittajat ja järjestöt saisivat lisää asiakkaita ja pystyisivät tarjoamaan lisää työpaikkoja.

Lisääntyvä palvelujen käyttö voisi vähentää kunnan palvelujen sekä laitoshoidon tarvetta.

Sitrassa lasketaan, että jos 14 000 ikäihmisen tehostetun palveluasumisen tarve siirtyy puolella vuodella, kustannussäästö olisi 330 miljoonaa euroa.

Kunnat ja valtio voisivat hyötyä, jos uudistus lisäisi työpaikkoja ja siten verotuloja. Sitrassa korostetaan, että uudistus lisäisi nimenomaan paikallista palvelujen kysyntää

 

Kustannusneutraali järjestelmä

 

Lähtökohtana mallissa on Sitran mukaan koko kotitalousvähennysjärjestelmän sisäinen kustannusneutraliteetti.

Tällä tarkoitetaan, että palveluostojen tuottamat välittömät verotulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kotitalousvähennyksenä ja -tukena myönnetyt subventiot yhteensä, kun myös alle 75-vuotiaiden kotitaloustyön ostot otetaan nykysäännöillä huomioon.

Laskelmassa oletetaan, että 58 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavista ostoista palautuu veroina takaisin julkiselle sektorille.

Tarkemmat tiedot mallista ja laskelmista on julkaistu Kotitalousvähennys arjen tukena -selvityksessä, jonka on koonnut finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*