Sote-tietoa laitetaan kunnon järjestykseen

Sitra ja STM ovat tehneet selvityksen, jossa ensimmäistä kertaa on koottu kokemuksia vertailukelpoisen tiedon hyödyntämisestä sote-palveluissa. Tietoa pidetään yhä olennaisempana johtamisessa. Kerätyn ja oikein järjestetyn tiedon avulla selviää, mikä sotessa lopulta maksaa.

Tiedon vertailukelpoisuus on olennaista sekä omaa toimintaa arvioitaessa että toimijoiden keskinäisessä vertailussa. Selvityksessä todetaan, että maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kustannuksia kuvaavia tietoja voidaan kerätä vertailukelpoisesti sote-tietopakettikehikon avulla.

Sote-tietopaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, joka on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön ja Sitran johdolla. Tietopakettien on tarkoitus tuottaa maakunnille tilannekuva väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta ja kustannuksista sekä vertailukelpoiset tiedot maakuntien kesken.

– Tietopaketteja voidaan käyttää ohjauksen ja johtamisen tukena jo sote-uudistusta valmisteltaessa, johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

– Ne ovat keino muodostaa tulevien maakuntien kannalta tärkeää tilannekuvaa alueen sote-palvelujen kustannusrakenteesta. Ministeriö kannustaa maakuntia tietopakettien käyttöönottoon ja tukee maakuntien yhteistyötä tietopakettien hyödyntämisessä osana maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanoa.

Tieto johtamisen avuksi

Toimintaan ja talouteen liittyvien tietojen yhdistäminen toisiinsa ja asiakkaan henkilötietoon nähdään Sitrassa merkittäväksi muutokseksi nykytilaan. Sitä voi pitää olennaisena asiana tiedolla johtamiselle.

Tiedot yhdistämällä voidaan tunnistaa nykyistä paremmin eri asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä näiden tuottamiseen käytetyt resurssit. Sitran mukaan vertailutieto auttaa näkemään maakunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä.

– Tiedosta on tulossa tärkein yhteiskunnan ja palvelujen kehittämisen ja johtamisen väline, sanoo Sitran johtaja Antti Kivelä.

– Sote-tietopaketit on yksi keino tarttua tämän megatrendin mahdollisuuksiin. Sote-tietopakettien perusteella maakunta-järjestäjä voi arvioida oman alueen tuotannon tehokkuutta ja rakennetta. Ilman näitä tietoja järjestäjä ei tosiasiallisesti tiedä missä mennään.

Säästömahdollisuuksia esiin

Pääosin ikäihmisten palveluja sisältävä hoiva- ja hoitopalvelujen tietopaketti sisältää kolmanneksen kaikista sote-kustannuksista. Se on suurin sote-kustannuserä.

Toiseksi suurimmat kustannuserät muodostavat 18–74-vuotiaiden erikoissairaanhoito sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Molemmat vievät vajaan viidenneksen kokonaiskustannuksista.

Vertailun alueiden sote-palveluissa säästöä voisi syntyä nykytasosta keskimäärin 3,3 prosenttia jos ne alueet, joiden menot ylittävät kunkin tietopaketin osalta asukaskohtaisen keskikustannuksen, pystyisivät pienentämään menonsa maakuntien keskiarvotasolle.

Mukana vertailussa olivat Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Uusimaa ja osa Varsinais-Suomesta. Parhaillaan sote-tietopakettien käyttöönottoa valmistellaan usean maakunnan alueella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisbruttokustannukset olivat arvioinnissa mukana olevilla alueilla vuonna 2016 keskimäärin 3 426 euroa/asukas.

Keski-Uudenmaan alueella bruttokustannukset olivat 3 090 euroa, Varsinais-Suomen alueella 3 546 euroa ja Etelä-Karjalan alueella 3 709 euroa asukasta kohti.

Asukaskohtaiset tiedot eivät riitä

Pelkän asukaskohtaisten kustannuksen pohjalta ei voida tehdä juurikaan johtopäätöksiä maakuntien palvelujärjestelmän kustannustehokuudesta tai rakenteista, selvityksessä muistutetaan.

Kokonaistarkastelu, jossa on eroteltu eri tietopaketit eli käytännössä toiminnot, ei sellaisenaan myöskään kuvaa sitä, millaisella palvelurakenteella päästään parhaaseen tulokseen. Tällöin nimittäin ei oteta huomioon väestön ikärakenteen vaikutuksia.

Vertailuun osallistuneilla alueilta Keski-Uudellamaalla on nuorin väestö. Suhteellisesti eniten 75 vuotta täyttäneitä on Etelä-Karjalassa, mikä näkyy muita alueita korkeampana asukaskohtaisena kustannuksena. Varsinais-Suomen vertailukunnissa korostuu muita alueita suurempi työikäisen väestön osuus. Pohjois-Karjalan tietoja ei ole tässä vertailun osassa mukana.

Vertailuun riittävästi tietoa

Maakuntien välinen sote-kustannusten vertailtavuus on tehdyn arvioinnin perusteella hyvä. Maakuntien kaikista sote-kustannuksista 97,2 prosenttia kohdentuu oikein sote-tietopakettien käsikirjassa määriteltyjen tietopakettien sisälle.

Vajaan kolmen prosentin ero muodostuu maakuntien kirjanpidon erilaisista käytänteistä ja palvelujen järjestämisen erilaisista tavoista.

Merkittävimmät poikkeamat kohdistuvat perusterveydenhuollon avopalveluihin. Ongelmia on lääkärien vastaanottopalvelujen, kotihoidon ja palveluasumisen, neuvoloiden ja koulujen lääkäripalvelujen sekä päivystyksen kustannusten kohdentamisessa.

Toiseksi merkittäväksi poikkeamien aiheeksi todettiin kuntoutus.

Eroja löytyi

Selvityksessä löytyi suuria kustannuseroja maakuntien välillä esimerkiksi ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Siinä missä Varsinais-Suomessa kustannukset alueen alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat 3 335 euroa, vastaava luku oli Keski-Uudellamaalla 2 205 euroa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tietopaketin avulla selvisi, että Varsinais-Suomessa kustannukset ovat 317 euroa/18 täyttänyt asukas kun Etelä-Karjalassa summa on 245 euroa. Keski-Uudellamaalla luku oli 261 euroa.

Rakenteet osaselitys eroihin

Paitsi kustannukset myös palvelurakenteet vaihtelevat. Kalleimmat kustannukset selittyvät pääosin mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelujen sekä laitoshoidon kalleudella. Edullisimmalla alueella Etelä-Karjalassa panostettiin muita enemmän kotiin annettaviin palveluihin sekä työ- ja päivätoimintaan. Keski-Uudellamaalla resursseja käytettiin runsaasti avohoitoon.

Tulosten tarkastelua on selvityksen mukaan mahdollista syventää tietopakettimallia hyödyntämällä. Voidaan esimerkiksi selvittää palveluasumisen ja laitoshoidon korkeiden kustannusten syyt; johtuvatko ne palvelujen korkeasta peittävyydestä vai korkeista yksikkökustannuksista vai molemmista.

Lisäinformaatiota saadaan kun analysoidaan myös avohoidon peittävyys ja asiakaskohtaiset kustannukset.

Sairastavuusindeksi ei selitä eroa

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannusten sekä rakenteiden arvioinnissa voidaan hyödyntää myös palvelutarvetta kuvaavaa sairastavuustietoa, kuten esimerkiksi psykoosien esiintyvyyttä. Vertailussa mukana olevien alueiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen kustannukset eivät selvityksen mukaan korreloi psykoosi-sairastavuuden kanssa, joten palvelutarve ei selitä alueiden välisiä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tietopaketin kustannuseroja.

Tietopaketteja on 15, joista tässä vertailussa oli mukana 11: Suun terveydenhuollon tietopaketti, Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tietopaketti, Lasten, nuorten ja perheiden tietopaketti, Aikuisten sosiaalipalvelujen tietopaketti, Hoito- ja hoivapalvelujen tietopaketti, 18–74-vuotiaiden erikoissairaanhoidon tietopaketti, Vammaisten palvelujen tietopaketti, Kuntoutuksen tietopaketti, Vastaanottopalvelujen tietopaketti, Päivystyksen tietopaketti, Ensihoidon tietopaketti.

Arvioinnin tulokset on koottu yhteen Sitra selvityksiä -sarjan julkaisuun Vertaamalla viisaammaksi. Sote-tietopakettiraportoinnin tulosten ja toteutuksen arviointi neljässä maakunnassa.