Soten rahoitusosuudet edelleen piilossa
Paljon keskustelua herättänyt sote-uudistuksen rahoitusvaikutus kunnissa ei selvinnyt edes tiistain tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin lakiesityksen valmistumisesta.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen, sd., mukaan rahoitusvastuun periaatteet on päätetty, ja laskelmat julkistetaan samaan aikaan lakiesityksen kanssa joulukuun ensimmäisellä viikolla.
Ohjausryhmän työn pohjana laskelmat eivät kuitenkaan olleet mukana, sillä ne luovutettiin valmiina ryhmän jäsenille vasta tiedotustilaisuuden alla tiistaiaamuna.
– Ei yhtään karttaa eikä kuntaluetteloa rahoituksen osalta käsitelty. Ensin halusimme linjata periaatteet joiden mukaan rahoitus muodostuu, Huovinen kertoi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Rahoitus muuttuu keskimäärin 200 euroa per asukas kaikissa kunnissa. Siirtymäaikaa voidaan jatkaa neljään vuoteen lausuntojen perusteella, ja muutos rajataan enintään 400 euroon.
Huovinen perusteli käytäntöä laskelmien kanssa puolueettomuudella.
– Teemme ensin periaatteet ohjausryhmässä, jotta ei synny sellaista käsitystä että ei synny sellaista käsitystä että katsotaan että mitenkäs sille omalle kunnalle käy.
Parlamentaarisessa ohjausryhmässä mukana oleva Outi Alanko-Kahiluoto, vihr., totesi, että rahoituksen puntarointi jatkuu eduskunnassa ja rinnakkaisessa rahoitustyöryhmässä.
– Tehtävänä on varmistaa että palvelujen laatu paranee ja sitä kautta kustannusten nousua saadaan taittumaan. Toivottavasti painopistettä saadaan varhaiseen apuun ja kustannukset sitä kautta jonkin verran vähenevät, Alanko-Kahiluoto sanoi.
– Kun nähdään laskelmat, tulee varmistaa ettei kohtuuttomia tilanteita synny, ja sen vuoksi on siirtymäaika.
Sen verran vielä vatkaisin, että voisiko joku ottaa selvää, mitkä ovat perusteet siile, että kuntien välisiä rahoitusosuuksia on muutettava välittömästi siirryttäessä uuteen kolhoosijärjestelmään ?
Perustuslain rahoitusperiaatteen mukaan valtio vastaa eduskunnan säätämien lakeja vastaavasti sekä perustuslain 19 §:n että perustuslain 121 §:n mukaisten sekä itsehallinnollisten kuntien että itsehallinnollisten sairaanhoitopiirien sote-valtionosuuksista.
Näyttää siltä, että perustuslaki ei toteudu monesta eri syystä
1) soten järjestämislakiesityksessä eikä
2) tulevassa yksikanavaisessa soten rahoituksessa.
Perusteet joilla uudistus on pyritty luokittelemaan laittomaksi nykyinenkin versio on perustuslakien vastainen. Kunnat ovat jo pakotetut kuntayhtymiin joissa heidän roolinsa on lähinnä laskujen maksaja ilman vaikutusmahdollisuuksia? Uudistuksessa edellinen saa vain suuremmat mittasuhteet. Parashankekkin suojattiin puitelailla jolla kunnat alistettiin kuntayhtymiin nimellisellä vaikutusmahdollisuudella kuten uudistuksessakin ja uudistusta oli kepujen suureksi suruksi ajamassa mm. Tölli ja Rehula joista ainakin jälkimmäinen tulee vielä kääntämään paitansa. Rahoitus todennäköisesti kohde?
Oikeuskanslerin vihellettävä kokoomuksen peli poikki.
Kokoomukselle ei käy eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen malli valtakunnalliseksi malliksi, koska kokoomuksella on piintynyt perustuslain vastainen ajatus saada Etelä-Karjalan maakunnasta kaupunki.
Helsingin Sanomat 25.11.2014
Risikko: Kunnille jää sote-uudistuksen jälkeen maksajan rooli
Ex-sosiaali- ja terveysministeri, kokoomuksen Paula Risikko perustuslain 121 §:n vastainen lausunto.
Kokoomus haluaa edelleen vain suurkuntaliitoksia, koska sen valta kasvaa.
Nykyinen kuntaministeri Paula Risikko (kok.) on ex-kuntaministeri Henna Virkkusen politiikan jatkaja tulevina hallituskausina:
Viisi sote-aluetta ovat jo sinänsä suurkuntaliitoksia sote-budjetin osalta.
– Nykyiset kunnat ovat vain maksajia viidessä sote-byrokratiassa – renkikuntia, joilla ei ole ääni- eikä päätösvaltaa, kuten ei ole kokoomuksen ajamissa suurkuntaliitosten jälkeisissä entissä kunnissa.
Kokoomus ei ole luopunut 100-kuntaa Suomeen -politiikasta.
Keskustapuoluetta on uunotettu.
koska keskusta on osallinen hankkeessa joten tyypillinen syyttely meni niin vikaan kuin vain voi mennä.
Kokoomus on pääministeripuolue.
Kokoomus kantaa täyden poliittisen vastuun hallituksen toimista.
Kokoomuksen ei pidä hyväksyä mitään, mikä on jotakin perustuslain pykälää vastaan.
Kokoomus tietää 100-varmasti, mikä on soten perustuslaillinen malli.
Kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on oikeustieteen kandidaatti. Hän esitti perustuslain vastaista viiden erityisvastuualueen, erva-alueen mallia soten järjestämiseen.
Vapaavuoren päälinjauksessa on sama perustuslakiongelma kuin kokoomuksen kansanedustajan (nykyisen ministerin) Petteri Orpon 2013 keväällä esittämässä soten renkikunnat mallissa: Kunnilla on vain maksajan rooli.
Orpon sote kaatui alkuvuodesta 2014 perustuslain vastaisena.
Tilalle tuli Vapaavuoren perustuslain vastainen viiden sote-järjestäjän malli.
Perustuslakivaliokunnan arvovalta on koetuksella.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan pöydällä on vertailussa kohtien 1) ja 2) vaihtoehdot:
1) Eduskunnan perustuslakivaliokunnan vahvistama, perustuslain 121 §:n mukainen itsehallinnollinen Etelä-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspiirin Eksote-valtuusto, joka tekee järjestämispäätökset, tuotantopäätökset sekä budjetti- ja rahotuspäätökset.
Eksote-valtuusto on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Kukaan ei ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi Eksoten perustuslain 121 §:n ja 19 §:n mukaisuutta.
– Ainoastaan peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) antaa ymmärtää, ettei Eksote-valtuusto kykene noudattamaan eduskunnan säätämiä sote-lakeja ja toteuttamaan perustuslain 19 §:ää.
Eksote kykenee tekemään laadukkaat soten järjestämispäätökset niin, että perustuslain 19 § toteutuu perustuslain 121 §:n mukaisesti. Tämä edellyttää, että Eksoten jäsenkunnat saavat perustuslain 121 §:stä johdetut rahoitusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet. Nyt kokoomus-sdp-johtoinen hallitus on leikannut Suomen kunnilta 4 miljardia euroa uhmaten sekä perustuslain 121 §:ää että perustuslain 19 §:ää.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei pysty turvaamaan viiden ylimääräisen sote-halinnon mallilla valtakunnallisia yhdenvertaisia sote-palveluja. Eduskunta säätää lait ja valtio vastaa perustuslain 121 §:stä johdetun rahoitusperiaatteen mukaisista sote-valtionosuuksista.
2) Hallituksen viiden sote-järjestäjän malli on perustuslain vastainen, minkä ovat todenneet oikeusministeriö, Kuntaliiton juristit sekä Suomen eturivin perustuslakiasiantuntijat.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä Eksotea ja sen valtuustoa ei pidä leimata pelkäksi ”tuotantantovastuualueeksi”, koska silloin poliitikot pettävät vain itseään, ja itsehallinnollisia etläkarjalaisia, ja samalla vaarantavat Eksoten säästöt. Eksoten nykyisellä järjestämispäätöksiä tekevällä mallilla Suomi säästää. Viisi sote-hallintoa ovat turhia.
– Voidaan säätää suoraan laki: 20 sairaanhoitopiiristä 20 nykyistä ”Eksotea”.
– Miksi pitäisi tehdä joka neljäs vuosi järjestämispäätöksiä viidessä sote-byrokratiassa, kun samaan lopputulokseen päästään nopeammin: Lex Eksote.
Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien retoriikka toimii Eksoten perustuslaillista toimintamallia vastaan.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin erittäin hyvä kustannustehokkuus on perustunut siihen, että Eksote-valtuustossa 100-prosenttisesti perustuslain 121 §:n itsehallinnolliset asukkaitten kunnat ovat tehneet Eksote-valtuustossa yhdessä erinomaisen virkamiesjohdon kanssa:
1) Järjestämispäätökset. Tämä on perustuslain toteutumisen kannalta keskeistä.
2) Tuotantopäätökset.
3) Budjetti- ja rahoituspäätökset.
Kustannuksia on kyetty pienentämään. koska se on jäsenkuntien etu, ja jäsenkunnilla on ääni- ja päätösvaltaa soten järjestämispäätöksistä.
Hallituksen soten järjestämislakiesitys ottaa pois Etelä-Karjalan itsehallinnollisilta kunnilta päätösvallan pois.
– Hallituksen mallissa kustannustehokkuus ei siis enää perustus siihen automatiikkaan, sisään rakennettuun Eksote-kuntien tarpeeseen hillitä kustannusten nousua, koska itsehallinnollisen Etelä-Karjalan Eksoten kunnilla ei ole ääni- eikä päätösvaltaa soten järjestämispäätöksistä, tuotantopäätöksistä eikä budjetista eikä rahoituksesta.
Etelä-Karjalalla tulee olla 100-prosenttinen itsehallinto soten 1) JÄRJESTÄMISPÄÄTÖKSISTÄ, 2) tuotantopäätöksistä sekä 3) budjetista ja rahoituksesta. Eduskunta säätää valtakunnallisen yhdenvertaisuuden turvaavat lait. Viisi sote-hallintoa ei säädä lakeja eikä anna valtakunnallisia valtionosuuksia, mikä on Suomen valtion vastuulla.
Perustuslaki 121 §: ”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla.” Voimassa olevan lain mukaan 20 sairaanhoitopiirillä on itsehallinto:
Kaikkien Suomen kuntien on kuuluttava omaan sairaanhoitopiiriin, joissa kunnat hoitavat omistajaohjausta, tekevät järjestämispäätöksiä, tuotantopäätöksiä sekä budjetti- ja rahoituspäätöksiä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyväksymä.
Voiko parlamentaarinen työryhmä ja eduskunnan perustuslakivaliokunta väittää, että Etelä-Karjalan maakunnan Eksote-valtuusto ei ole toiminut sekä perustuslain 121 §:n että perustuslain 19 §:n mukaisella tavalla, eduskunnan säätämien lakien noudattajana?
Perustuslakivaliokunnan on oltava poliittisesti riippumaton.
Neljän puoluejohtajan sote-sopu ei ole Suomen perustuslaki.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM voi ohjata perustuslain 19 §:n ja perustuslain 121 §:n mukaista ”Eksotea”.
Viisi sote-hallintoa tekevät itsensä tarpeettomiksi nopeasti, kun Suomessa on 20 ”Eksotea”.
Sama voidaan tehdä nopealla aikataululla joko vapaaehtoisesti tai lakisääteisesti.
Perustuslain 121 §:n mukainen kustannustehokkaita päätöksiä tekevä, itsehallinnollisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuusto on syntynyt vapaaehtoisesti ilman Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien lakeja.
Perustuslaki ei ole este – päinvastoin se ohjaa nykyiseen Eksoten-malliin muita Manner-Suomen maakuntia.