Suurilla kunnilla menee parhaiten
Parhaiten menestyvät taloudellisesti Suomessa suurimmat kaupungit. Kuvassa kansainvälinen ruokatori Tampereella. (Kuva: Tampereen kaupunki / Ari Järvelä)
Kuntatalouden näkymät näyttävät nyt paremmilta kuin maaliskuussa arvioitiin. Etenkin yhteisöverojen tuotto kehittyy paremmin kuin aiemmin ennakoitiin. Myös kuntien omat sopeutustoimet parantavat tulosta. Hallitusohjelman mukaiset toimet menojen hillitsemiseksi eivät vielä ole vaikuttaneet odotusten mukaan. Parhaiten näyttää menevän suurimmilla kunnilla.
Kuntasektorin taloustilannetta ja näkymiä on arvioitu kuntatalousohjelmassa. Sen mukaan valtion toimet heikentävät kuntataloutta ensi vuonna 129 miljoonan euron verran. Kuntien peruspalvelujen perusteella maksettava valtionosuus vähenee budjettiesityksen mukaan 140 miljoonaa. Kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävä valtionosuuksien leikkaus kasvaa 119 miljoonalla eurolla, ja kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuuksia 177 miljoonalla, mikä osaltaan selittää leikkauksia.
Hallitusohjelman lupaamia hyötyjä odotellaan
Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Kuntaliitto selvitti kesäkuussa hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä.
Selvityksen tulosten perusteella hallitusohjelmaan sisältyvät sopeutustoimet eivät ole vielä edenneet odotetulla tavalla. Säästötavoitteista toteutuisi vain noin kolmannes.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kokonaissäästöjen tarkka arviointi ei kuitenkaan ole vielä mahdollista, koska monet toimenpiteet ovat vielä kesken tai vasta alkamassa.
Hyvät näkymät
Kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi vuoden 2015 2,7:tä viime vuonna 3,4 miljardiin. Yhteenlaskettu tulos oli 1,07 miljardia.
Vuosikatteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 4,3 miljardiin. Sen jälkeen odotetaan pientä laskua kunnes 2020 katteen arvioidaan nousevan 4,7 miljardiin ja sitten taas tulevan hiukan alas.
Arviossa kuitenkin huomautetaan, että tuloksen kehittyminen riippuu muun ohella siitä, miten kuntasektori käyttää mahdollisuutensa säästöihin.
Nettoinvestoinnit pysähtyivät
Nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 3,2 miljardia, missä on kasvua vain 20 miljoonaa. Peruskuntien investoinnit vähenivät lähes 70 miljoonalla eurolla, mutta kuntayhtymät investoivat yli 90 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena.
Kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakollisia tilinpäätöstietoja on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaisemassa Kuntien tilinpäätöstiedot vuonna 2016 ‑muistiossa.
Näkymät vaihtelevat kunnittain
Kuntien erot ovat huomattavia. 96:ssa eli noin joka kolmannessa kunnassa tulos oli negatiivinen. Neljä kuntaa on tulossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn
Talouden sopeutuspaine poikkeaa myös kuntien koon mukaan. Lainapaineen ennakoidaan kasvavan eniten alle 6 000 sekä 40 000–100 000 asukkaan kunnissa.
Parhaat näkymät on yli 100 000 asukkaan kunnissa – joissa asuu yhteensä yli 2,1 miljoonaa henkeä.
Veroprosentin laskennallinen alentamismahdollisuus olisi ensi vuodelle 151 kunnassa ja seuraavana 120 kunnassa.
Jopa kolmen prosenttiyksikön paineita
Yli kolmen prosenttiyksikön korotuspaine on ensi vuodelle 48 ja seuraavana vuonna 65 kunnassa. vähintään yhden prosenttiyksikön korostuspaine on ensi vuodelle 79 ja seuraavalle vuodelle 132 kunnassa.
Kuntien koko korreloi veropaineesta kertoviin lukuihin.
40 000–100 000 asukkaan kunnissa on ensi vuonna suurin laskennallinen tuloveron korotuspaine, keskimäärin 0,54 prosenttiyksikköä. Seuraavana vuonna alle 6 000 asukkaan kunnissa on 1,38 prosenttiyksikön laskennallinen korotuspaine.
Veroprosentin laskentamalli antaisi ensi vuodelle keskimäärin koko Manner-Suomeen jopa hiuksenhienon laskennallisen alennusmahdollisuuden.
Yli 100 000 asukkaan kuntien talous kestäisi molempina tulevana kahtena vuotena veroprosentin pienen laskun nykyiseen verrattuna.
Kiky maksaa kunnille
Kilpailukykysopimuksen hinta kunnille on tänä vuonna 96 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 82 miljoonaa.
Laskelmissa on mukana oletus, että työajan pidennys tuo säästöjä tänä vuonna 93 miljoonaa ja ensi vuonna 188 miljoonaa. Mahdollisia taloudellisen aktiviteetin kasvun tuomia hyötyjä ei ole otettu huomioon.
Valtionosuuksia leikataan lomarahaleikkausten sekä työajan pidennyksen oletettujen hyötyjen verran, eli valtjo kerää tänä ja ensi vuonna taskuunsa kuntien työntekijöiden työehtojen huonontamisesta koituvan hyödyn.
Viime vuonna kiky-sopimus toi kunnille lomarahojen leikkaamisesta kertyneen 232 miljoonan euron hyödyn.
Hallituksen hankkeet mukana
Kuntatalousohjelma on laadittu valtion talousarvioesityksenvalmistelun yhteydessä. Siinä on otettu huomioon hallituksen kärkihankkeiden ja reformien sekä muiden toimenpiteiden vaikutukset niiltä osin, kun toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset ovat tiedossa.
Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtäviin ja talouteen vaikuttavat ministeriöt sekä Kuntaliitto.
Alueuudistuksen myötä kuntatalouden paineiden arvioidaan pienenvän vuodesta 2020 alkaen.
Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
