Syntyvyys laski ennätyksellisen alas – "Kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien"
Vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, kuolleiden kokonaismäärä oli 62 886, Tilastokeskus kertoo. (Kuva: Pixabay)
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021.
Kuolleita oli puolestaan 5 227 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden kokonaismäärä oli 62 886, Tilastokeskus kertoo.
– Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari sanoo.
Tilastokeskuksen tiedotteessa lisätään, että syntyneiden määrän lisäksi myös syntyvyys laski edellisvuodesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vuosina 2020 ja 2021 syntyvyydessä nähty käänne jäi lyhytaikaiseksi. Ensimmäisten koronavuosien orastava nousu kääntyi nyt rajuun laskuun, yliaktuaari Joonas Toivola huomauttaa.
– Vuoden 2022 kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian alhaisin. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2022 oli 1,32, kun se edellisvuonna oli 1,46.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyvyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Etelä-Karjalassa. Korkeinta syntyvyys oli Keski-Pohjanmaalla ja matalinta Pohjois-Karjalassa.
Nettomaahanmuutto mittaushistorian korkein
Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttojen määrä on mittaushistorian korkein.
Siinä missä syntyvyys ja syntyneiden määrä laskivat, maahanmuuttojen määrä nousi. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2022 aikana 48 086 henkeä.
Maahanmuuttoja oli peräti 11 722 enemmän kuin vuonna 2021.
– Vuonna 2022 maahanmuuttoja oli enemmän kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 mittaushistorian korkein, yliaktuaari Johanna Lahtela sanoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Maahanmuuttoa tuli etenkin Aasiasta. Aasian maiden kansalaisten maahanmuutto Suomeen kasvoi noin 8 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.
Vuoden 2022 maahanmuuttojen lukumäärässä ei ole mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta.
Suurin muuttotappio Etelä-Karjalassa
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2022 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Väkiluku nousi vuonna 2022 määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19 151 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 5 297 hengellä. Myös väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 11,1 prosenttia, ja Pirkanmaalla.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 862 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 1 628 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 11,6 prosenttia, koki Kymenlaakso.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2022 aikana 135 069. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 837 henkeä. Lisäksi Tilastokeskus tiedottaa, että suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuussa, 7,5 prosenttia väestöstä.
Lue myös:
