Tampereen kaupungin vuoden 2018 tuloksen alijäämä on jäämässä ennakoitua pienemmäksi, mutta aihetta juhlaan ei ole.

Vaikka tulos paranee arvioidusta noin yhdeksällä miljoonalla, alijäämää on silti lähes 60 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunginhallitus sai alustavat tiedot valmistumassa olevasta tilinpäätöksestä maanantaina 11. helmikuuta.

– Ei ole koskaan ollut näin huonoa tulosta, Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö sanoo.

Männikön mukaan vuoden 2018 pitkään miinusmerkkiin on monia syitä.

Edellisvuoden tilinpäätöstiedot olivat murheellista luettavaa, ja menot ovat vain kasvaneet. Kaupungin  väkiluku ja palveluntarve kasvoivat. Erikoissairaanhoitoon, peruskouluihin ja varhaiskasvatukseen palkattiin lisää väkeä. Verotulot eivät kasvaneet.

Nollatulos vuonna 2018 olisi vaatinut 1,5 prosenttia korkeampaa veroastetta kuin Tampereen nykyinen 19,75 prosenttia.

Tänä vuonna kaupungin pitäisi puolittaa alijäämä. Vuoden 2020 tavoitteena on nollakasvu. Siitä ei tule helppoa, Männikkö arvioi.

– Voi sanoa, että tulossa on synkkä vuosi. On luultavaa, että tasapainottamisessa on vaikeuksia.

– Töitä on tehtävä paljon. Helpot toimenpiteet on jo tehty.

Männikön mukaan edessä on joko palvelujen leikkaaminen tai verojen nostaminen. Kumpikin on poliittisesti hyvin vaikeaa.

– Politiikan sanavarastoon ei kuulu luopuminen tai lopettaminen.

Kuntataloudessa hälyttäviä lukuja

Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan kuntien talous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Sekä valtionosuudet että verotulot tippuivat. Kilpailukykysopimus rokotti Kuntaliiton arvion mukaan kuntataloutta noin 115 miljoonalla eurolla.

Tulos painui negatiiviseksi peräti kahdessa kolmesta kunnasta.

Myös kuntien taloudellinen eriytyminen syveni. Helsinki, Espoo ja Vantaa tekivät hyvän tuloksen, mutta moni muu suuri kaupunki painui miinukselle. Tampereen lisäksi alijäämäiseksi jäivät esimerkiksi Turku, Oulu, Kouvola ja Kouvola.

Männikkö arvioi, että tulevaisuudessa kuntien talouden polarisaatio vain jatkuu ja syvenee.

Jos Tampere haluaa kivuta voittajien joukkoon, “sen on käännettävä kaikki kivet ja kannot ja toivottava, ettei seuraava hallitus hankaloita kuntien tilannetta.”

Nykyisen hallituksen tempoleva päätöksenteko on kurittanut kuntien kassaa.

– Ensin päivähoitomaksuja piti korottaa, sitten niitä alennettiin. Nyt puhutaan maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. On vastuutonta alkaa puhua kuntien uusista menoista, Männikkö sanoo.

Pienet kaupungit säästökuurille

Menot ovat kasvaneet myös pienissä kaupungeissa.

Esimerkiksi Rauma hakee vuosina 2019–2022 yhteensä 15 miljoonan euron säästöjä.

Kuntatalouden konsulttiyhtiö Perlacon haastattelee parhaillaan kaupungin toimialojen henkilöstöä ja käy heidän kanssaan läpi erilaisia säästömahdollisuuksia.

Kaupunki käy läpi kaikki toimintonsa. Lakisääteisiä palveluita tehostetaan, muita tarkastellaan kriittisesti “rakenteellisten muutosten” varalta.

Myös Hyvinkäällä aletaan valmistella kestävän talouden ohjelmaa. Kaupungin talous jäi ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 yhteensä 2,8 miljoonaa alijäämäiseksi, vaikka takana oli kaksi ylijäämäistä vuotta. Käännös johtui menojen kasvusta 12,4 miljoonalla eurolla.

Monesta muusta kunnasta poiketen Hyvinkäällä verotulot kasvoivat vuonna 2018. Kasvua tuli 1,8 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Se on enemmän kuin verotulojen kasvu maassa keskimäärin.

Lue lisää:

Kuntatalous ajautui kriisiin: Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen

”Ei sieltä voinut muuta tulosta tullakaan” – Kuntatalouden synkkeneminen ei tullut yllätyksenä

Espoo on velkaantunut kriisikriteerirajalle – kuudesta suurimmasta kaupungista neljä tekee alijäämää

Neljä syytä, joiden takia kiky ei auttanutkaan kuntataloutta

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Vaikuttavatko ratikka ja muut investoinnit alijäämäisyyteen?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*