"Täytyy yrittää ideoida uusia keinoja" – Rautavaaralla valmistellaan rahakasta muuttokannustinta
Kuva: Mikko Kärnän kotialbumi
Mika Rinne, teksti
Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä on valmistellut kuntaan muuttaneelle ja siellä kolme vuotta asuneelle kannustimen, joka olisi suuruudeltaan 50 prosenttia henkilön kunnalle maksamasta kunnallisverosta.
– Rahalliselta arvoltaan kannustin olisi varsin merkittävä. Kyse ei ole kuitenkaan verotukseen kytkeytyvästä asiasta vaan nimenomaan siitä irrallisesta kannustimisesta, Kärnä tähdentää.
Hän tiedotti asiasta tänä aamuna. Ehdotuksen mukaan 3000 euroa kuukaudessa ansaitseva esimerkkihenkilö maksaisi Rautavaaralle nykyisellä 9,4 veroprosentilla kolmen vuoden aikana veroja noin 8700 euroa. Tämä toisi laskennallisesti valtionosuuksia noin 5400 euroa.
Kolmen vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen henkilö saisi palautuksena 4350 euroa. Kunnan ”netoksi” jäisi kolmesta vuodesta 9750 euroa lisättynä kyseisenä verovuonna kunnalle palautuksesta maksettava 409 euron vero, eli 10159 euroa.
Elinvoimaa kuntaan
Rautavaaran kunnanhallitus keskusteli alustavasti kannustinehdotuksesta eilen maanantaina. Kärnä meinaa tuoda esityksensä hallituksen käsiteltäväksi maaliskuussa.
– Kannustin ilmoitetaan tulorekisteriin ja siitä maksetaan erillinen vero. Jos kannustin hyväksytään valtuustossa, niin luomme erillisen järjestelmän sen hakemiseksi ja tilittämiseksi, Kärnä selvittää.
Muuttokannustimen juridisia seikkoja on valmisteltu pitkään ja Kärnän mukaan se vaikuttaisi olevan linjassa kunta-, vero- ja yhdenvertaisuuslain sekä EU-oikeuden kanssa.
Kuntakentällä on käytössä hyvin erilaisia muuttokannustimia.
– Täytyy yrittää ideoida uusia keinoja, joilla houkutellaan uusia asukkaita, vahvistetaan taloutta ja parannetaan palveluja, Kärnä perustelee ehdotustaan.
Kunnanhallitus velvoitti Kärnän valmistelemaan myös erillisen pitovoimapaketin, jolla muistettaisiin nykyisiä kuntalaisia.
Tästä uusi hanke Hyvinjvointialueen ikäihmisille.
Kunnat olivat kaukaa viisaita tarjotessaan ikäihmisten kuntouttavaa päivätoimintaa. Kyseessä ei ollut eikä ole lakisääteinen tehtävä. Kunnissa kuitenkin nähtiin, että pieni panostus maksaa itsensä takaisin, kun ihminen jaksaa paremmin. Siten raskaiden palveluiden käyttö siirtyy tuonnemmaksi ja niitä tarvitaan lyhyemmän aikaa. Samalla asiakkaille päivätoimintaan pääsy on viikon kohokohta, ja omaishoitajille se tarjoaa ansaitun vapaahetken.