KUVA: VILLE MIETTINEN
Kuva: Ville Miettinen
Lakiesitystä työllisyyden kuntakokeiluista hiotaan paraikaa työ- ja elinkeinominsiteriössä.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) uskotaan, että tulevista työllisyyden kuntakokeiluista saadaan riittävästi tietoa niiden vaikuttavuudesta.

Vaikuttavuuden todentaminen herätti keskustelua myös viime hallituskauden kokeilujen aikana. Useat tutkijat kritisoivat sitä, että kokeiluissa ei saatu aikaan riittävän laadukasta tutkimusasetelmaa verrokkiryhmineen eikä riittävästi seuranta-aikaa, eikä siten tutkimusten tuloksia voitu arvioida tieteellisesti pitävästi.

Samankaltaista kritiikkiä on esitetty myös tulevista kokeiluista, joita koskeva lakiesitystä työstetään paraikaa lausuntopalautteen pohjalta.

Esitysluonnoksessa kokeilujen taloudellisista vaikutuksista todetaan muun muassa: ”työllisyysvaikutuksia ja muita pitkäkestoisia vaikutuksia ei ehditä kokeilun puitteissa arvioimaan”.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) vanhempi tutkija Hannu Karhunen arveli Kuntalehden haastattelussa viime viikolla, että tulevassa kokeilussa toistetaan samat virheet kuin edellisissä vastaavissa, eli ne toteutetaan kiireellä ilman tutkimusasetelmaa.

– Tutkijat ovat älähtäneet, ettei vaikuttavuutta päästä mittaamaan. Edellisestä kokeilusta muistetaan erityisesti Pirkanmaan työllisyyskokeilu, mutta tutkijat ovat kysyneet, että missä on tieto vaikuttavuudesta, Karhunen sanoi.

Tällä viikolla PT:n apulaistutkija Jeremias Nieminen totesi blogissaan, että uusi kokeilu voi olla jopa aiempia huonompi, koska mukana on enemmän kuntia ja kaikki suuret kaupungit, jolloin verrokkiryhmä on lähtökohtaisesti tutkittavia heikompi.

– Kuntakokeilun kanssa ei kannattaisi kiirehtiä, sillä tärkeintä olisi saada edes jotain tietoa sen sijaan että tehdään jälleen kerran kokeilu, josta ei opita mitään, Nieminen kirjoittaa ja ehdottaa, että kokeiluun valittaisiin kunnat satunnaisesti tai että kokeiluaikaa pidennettäisiin.

Myös tutkijat Simo Aho ja Robert Arnkil ottavat kokeilujen arviointiasetelmaan kantaa Kuntalehden mielipidekirjoituksessaan. Ahon ja Arnkilin mukaan tutkijoita on kyllä kuultu  valmisteluvaiheessa, mutta liian myöhään.

– Keskeiset ratkaisut oli lyöty lukkoon ennen sitä.

– Paljon puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, mutta herää kysymys, halutaanko aidosti selvittää politiikan ja sen uudistusten vaikuttavuutta, kun sille ei luoda kunnollisia edellytyksiä? Aho ja Arnkil kysyvät.

TEM: Aiempaa parempi tietopohja

TEMin teollisuusneuvos Jarkko Tonttilan arvio tulevien kokeilujen arviointimahdollisuuksista on päinvastainen kuin PT:n tutkijoilla. Tonttilan mukaan kokeilujen arviointisuunnitelmaa jalostetaan jatkuvasti, ja tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa on neuvoteltu tiiviisti.

Tonttilan mukaan ministeriössä ei jaeta näkemystä siitä, että jos arvioinnissa ei ole klassista koeasetelmaa, ei saada mitään relevantteja tietoja irti kokeilusta.

– On valmisteilla reaaliaikainen seuranta, jossa on indikaattoreita ja mittareita, joilla seurataan, mitä kokeilussa tapahtuu ja mitä asiakkaille tapahtuu. Sen lisäksi on valmisteilla erillinen arviointihanke, jossa on sekä määrällisiä arviointikysymyksiä että laadullisia toimintamalleihin ja tapoihin liittyviä arviointikysymyksiä.

– Seuranta- ja arviointisuunnitelma antaa huomattavasti paremman tietopohjan kuin mitä aiemmissa kokeiluissa on ollut, Tonttila sanoo.

Kokeilut yksi keino muiden mukana

Erityisasiantuntija Santtu Sundvall TEMistä sanoo, että tutkijoiden peräänkuuluttama klassinen koeasetelma ei ole aina se ainut menetelmä saada selville kokeilujen vaikutuksia, vaikkakin se onkin todistetusti todella hyvä sellainen.

– Paljon riippuu kuitenkin myös arvioitavan kokeilun luonteesta.

TEMin mukaan pitkäkestoisten vaikutusten arvioiminen tulee kyllä olemaan haasteellista, mutta työllisyysvaikutukset kyllä arvioidaan reunaehtojen puitteissa. Tämä on korjattu jo esitykseenkin, Sundvall kertoo.

Kuntakokeilu ei ole yksittäinen toimenpide, vaan siihen liittyvät myös hallituksen muut politiikkatoimenpiteet tai työllisyystoimenpiteet, Sundvall muistuttaa.

Esimerkiksi palkkatukiuudistuksessa voi tulla tietyt työllisyystavoitteet ja kuntakokeilussa hyödynnetään palkkatukea yhtenä toimenpiteenä

– Näiden toimenpiteiden erillisvaikutusten laskeminen on äärimmäisen hankalaa.

Sundvallin mukaan arvioinnille on tarkoitus luoda raamit, ja kokeilun vaikutuksia on mahdollista seurata synteettisten kuntavertailujen avulla sekä kokeilujen sisällä pienemmissä vertailuasetelmissa.

– Viime kokeiluun verrattuna mukana on kaikki mahdollinen tietoaineisto, jota tutkijat tarvitsevat käyttöönsä. On luotu kokeilujen seurantamittaristo, josta tulisi kuukausittain tai kvartaaleittain tietoa työllisyysvaikutuksista tai pehmeämmistä laadullisista vaikutuksista, joita kokeiluilla on.

– Lisäksi arviointisuunnitelmassa on pyritty huomioimaan, miten kokeilut mahdollisesti valmistavat pysyvään palvelurakenteeseen tai tuottavat sellaista aineistoa, että pystytään hyödyntämään palvelurakenteen suunnittelussa, Sundvall sanoo.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*