”Tittelit ja palkkapussi eivät enää riitä” – Työperäisen maahanmuuton edistämiseen uudenlaisia koukkuja
Projektipäällikkö Elina Kiviaho on mukana Työn ja perheen Kainuu -hankkeessa, jonka avulla tuetaan yrityksiä ja kuntia tuomaan esille jo olemassa olevia lapsiperheystävällisiä toimintatapojaan.
Työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi on tehty selvityksiä ja korostettu kotimaisia arvoja niin Suomen puhtaudesta luonnon läheisyyteen kuin yleisestä turvallisuudesta asumisen laadukkuuteen.
Väestön harvalukuisuuden kanssa kamppaillut Kainuu puhuttelee muuttajia nyt entistä rohkeammin pehmeillä arvoilla.
– Tittelit ja palkkapussi eivät enää riitä houkuttelemaan ihmisiä, projektipäällikkö Elina Kiviaho toteaa.
Kiviaho on mukana Työn ja perheen Kainuu -hankkeessa, jonka avulla tuetaan yrityksiä ja kuntia tuomaan esille jo olemassa olevia lapsiperheystävällisiä toimintatapojaan, kehittämään niitä ja löytämään uusia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hankkeen toiminta-alue kattaa Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon ja Kajaanin ja sitä hallinnoi Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Kiviahon mukaan työvoiman tavoittelussa pitäisi ymmärtää työntekijälähtöisyys.
– Etenkin nuoret työntekijät arvostavat joustavuutta ja sitä, että työ ei kuormita liikaa eikä täytä koko elämää, Kiviaho sanoo.
– Tällainen joustavuutta korostava viesti voi toimia vetovoimana kaikkien työntekijöiden kanssa. Sote-alalla ei tietenkään voida joustaa samoin kuin asiantuntijatehtävissä, mutta silloin on nostettava esiin muita hyvää arkea tukevia asioita.
Toisenlainen puhetapa
Kiviaho kiertää kainuulaisissa yrityksissä puhumassa siitä, miten työstä pitäisi puhua houkuttelevasti.
– Me tarvitsemme kansainvälistä työvoimaa kaikille aloille, joten tähän täytyy nyt panostaa. Houkutteluun ei riitä se, että puhutaan luonnosta tai metsien läheisyydestä, vaikka nekin tietysti ovat upeita asioita.
Julkisuudessa käytävä keskustelu sote-alan kuormittavuudesta ja esimerkiksi kolmivuorotyöstä pitäisi Kiviahon mukaan kääntää muotoon: vuorotyö takaa arkivapaita, jolloin voit olla perheen kanssa tai hoitaa itselle tärkeitä asioita tai tuoda esiin asumisen edullisuutta.
Kiviaho muistuttaa myös kulttuurien ja eri tapojen ymmärtämisestä. Kotoutumista pitää tukea kulttuuria ymmärtäen: toisille on tärkeää, että perheen elättää pääasiassa mies.
Toisille on tärkeää, että tasa-arvo toteutuu mahdollisimman monimuotoisena. Myös työyhteisön sosiaalisuudella on merkitystä.
– Moni kansainvälinen osaaja kaipaa työyhteisöä työajan ulkopuolella ja hämmästelee suomalaista tapaa, jossa ystävät ja työkaverit ovat erikseen. Maahamme muuttaneet työntekijät saattavat kokea yksinäisyyttä.
Kainuun Sote korostaa työvoiman tavoittelussa sitä, että Suomeen saapuu perhe – ei vain työntekijä yksittäiseen työtehtävään, mitä Kiviaho pitää tärkeänä.
– Jos ajatellaan vain yhtä työllistyvää perheessä, mennään vikaan. Se, joka sinne kotiin jää vieraassa maassa tai paikkakunnalla, saattaa helposti ahdistua ja päättää, että tänne ei jäädä.
Käymään vain?
Kiviaho mainitsee havainneensa myös, etteivät kaikki työntekijät välttämättä halua enää juurtua.
– On mahdollista, että osa ihmisistä ajattelee työtä projektina ja polkuna, jossa voi vaihtaa suuntaa ja paikkakuntaa. Tämä asettaa omat kysymyksensä myös kunnille. Millaisia veronmaksajia me saamme tai tavoittelemme tulevaisuudessa?
Suomen startup-yhteisö julkaisi helmikuussa 2024 yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa selvityksen, joka tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia työperäisen maahanmuuton tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi.
Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen pitää yhteistyötä eri toimijoiden kesken olennaisena, kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta.
– Helsinki Exposed-kampanja on tästä erinomainen esimerkki, hän sanoo.
– Yhteistyötä kannattaa vahvistaa omien alueellisten kauppakamarien, järjestöjen ja yritysten kanssa.
Helsinki teetti äskettäin kyselyn, jossa haastateltiin ulkomailta rekrytointeja tehneitä ja tulokset olivat Gassenin mukaan Kainuun tässä jutussa esittelemän kaltaiset.
– Onnellisuus ja elämänlaatu ovat tärkeimpiä syitä siihen, miksi tänne tullaan.
Helsingissä tehdään myös kohdennettua tavoittelua. Juuri nyt kaupunki on pilotoimassa rekrytointeja Espanjasta ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja suunnitteilla on lisää vastaavia rekrytointeja.
– Kun julkisen talouden tilanne on kriittinen, on entistä tärkeämpää tunnistaa uusia ratkaisuja. Toivoisin, että kaikki kunnat tukisivat mahdollisimman mutkatonta ja kokonaisvaltaista prosessia, Gassen korostaa.
Maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen kertoo Helsingin kaupungin tavoittelevan kohdennetusti työntekijöitä. Juuri nyt kaupunki on pilotoimassa rekrytointeja Espanjasta ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen.
Työ ei ole syy jäädä
Korkeakoulutetun työvoiman alueelliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen perehtynyt tutkija Niina Kotavaara Oulun yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan työperäistä maahanmuuttoa ICT-alalla sekä alan yritysten että alalla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden näkökulmasta, Suomen maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaa peilaten.
Hän on havainnut, että sujuva arki sitouttaa Suomeen.
– Suomeen jäädään erityisesti elämänlaadun ja perhe-elämän laadun takia. Arjen sujuvuutta on muun muassa se, että lapset voivat kulkea koulumatkat ja liikkua ja leikkiä ulkona itsenäisesti, liikuntaa voi lähteä harrastamaan suoraan kotiovelta ja liikkuminen paikasta toiseen on nopeaa ja sujuvaa pyörällä, julkisella liikenteellä tai autolla.
– Perheen viihtyminen näyttää olevan keskeinen ehto maahan jäämiselle, Kotavaara vahvistaa.
Tutkijan havaintojen mukaan pelkkä työ ei ole syy jäädä Suomeen, mutta työhön liittyvät ongelmat voivat kyllä saada aikaan poismuuttopäätöksen.
– Työhön liittyvistä ongelmista useimmin mainittiin tyytymättömyys palkkaan sekä urakehitykseen liittyvät haasteet. Osa ulkomaalaisista osaajista on kuitenkin valmis vaihtamaan työpaikkaa Suomen sisällä poismuuttamisen sijaan.
Leena Hirvonen, teksti
Lue myös:
