Milloin päätetään, milloin leikataan?

Tulevan hallituksen toimenpiteiden aikataulu puhutti Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumin puoluepanelisteja keskiviikkona. Etlan mukaan seuraavan vaalikauden aikana leikkausten tarve talouden tasapainottamiseksi on 2,5–5 miljardia euroa.

Paneelin juontanut Hannu Lehtilä tiedusteli puolueiden edustajilta, pitäisikö leikkauksista päättää heti kun uusi hallitus on kasassa ja pitäisikö ne myös pistää saman tien täytäntöön.

– Talous- ja leikkauspäätösten tarve on olemassa. Pitääkö ne tehdä saman tien ja pistää täytäntöön saman tien? Lehtilä kysyi.

Vasemmistoliiton kansanedustajan Martti Korhosen mukaan kysymykseen ei ole yhtä vastausta.

– Jos olen oikein ymmärtänyt, puolueilla on halu tehdä strateginen hallitusohjelma. Puhutaan toimenpideohjelmasta, joka tehtäisiin kesän kuluessa. Käytännössä päätös siis menisi sinne.

– Olennaista on että jos päätöksiä tehdään, kohtuullisen nopeasti niitä pitäisi saada aikaan.

SDP:tä edustanut kansanedustaja Jouni Backman ihmetteli heti alkuun, miksi aina puhutaan vain leikkauksista.

– Pitää tehdä myös panostuksia. Ja panostuksista pitää päättää samassa yhteydessä kun päätetään tasapainotuksesta. Ja kun puhun tasapainotuksesta, se ei ole pelkkiä leikkauksia vaan myös tulojen lisääminen.

Aikataulukysymykseen Backman vastasi ”savolaisittain”: riippuu katsotaanko politiikan vai talouden näkökulmasta.

– Talousoppineet esittävät, että pitäisi tehdä päätökset heti mutta jättää toimenpiteet suhdannepoliittisista syistä vaalikauden loppuun.

– Poliittisesti realiteetti on että jos ne jätetään vaalikauden loppuun, voi olla että kun seuraavat vaalit lähestyvät voi olla vaikea viedä niitä päätökseen.

Vihreiden eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Timo Juurikkala oli melko samoilla linjoilla kuin Backman: leikkauksia pitää pyrkiä välttämään, koska ne hidastavat talouden ja työllisyyden kehittymistä.

Sitran ehdottamaan malliin, jossa on muutaman sivun yleisluonteinen strateginen malli ja erikseen tarkempi toimenpideohjelma, Juurikkala suhtautuu epäillen.

– Vaatii niiltä puolueilta, jotka hallitukseen ovat menossa, aika hyvää luottamusta että ylätason paperin jälkeen pystytään lyömään kättä päälle että yhdessä mennään neljä vuotta ennen kuin on tehty toimenpidelistaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner totesi ytimekkäästi, että kun vaalit on ohi ja hallitusohjelmaa laaditaan, pitää kuunnella riippumattomia asiantuntijoita ja siltä pohjalta tehdä päätökset.

Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli totesi, että useat tahot odottavat päätöksiä, ja tässä tilanteessa epävarmuus tulevasta suunnasta on raastavaa.

– Investointiratkaisut odottavat peruslinjauksia. Siksi olen sitä mieltä, että päätökset pitää tehdä alkuvaiheessa. On toinen asia, millä aikataululla mikin toimenpide toteutetaan.

– Päätös on paljon laajempi kuin leikkauslista. Se on toimenpideohjelma ja joiltain osin panostusta johonkin.

Tölli korosti myös vaikuttavuuden arvioinnin tärkeyttä.

– Kun tehdään leikkauslista ja kuvitellaan että kun otetaan jostain sata miljoonaa pois, se on säästö, niin ei se aina ole. Se voi olla myös sadanviidenkymmenen miljoonan kulu.

Paneelissa kansanedustaja Outi Mäkelää kokoomuksen edustajana tuurannut Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson oli myös sitä mieltä, että päätöksiä tarvitaan välittömästi.

Hän ihmetteli, kuinka kansanedustajat perustuslakiin vetoamalla ovat saaneet niin monta päätöstä jumiin ja jarruttaneet muutenkin kuntien vapautta parantaa toimintaansa.

– Sen voi meille kuntiinkin suomentaa, mitä perustuslaki tarkoittaa. Millä lailla uudistuksia tehdään – ettei se ole siellä jossakin eduskunnan kabineteissa, joissa tulkitaan perustuslakia ja ei päästä eteenpäin – esimerkiksi sote-uudistuksessa joka on todella mittava, Andersson sivalsi.

RKP:n kansanedustajan Mats Nylundin mukaan päätökset ja linjaukset on tehtävä hallitusneuvotteluissa.

– Olen ollut kaksi kertaa neuvottelemassa hallitusohjelmaa. Kahdeksan vuotta sitten se kesti kolme päivää, vaikka oli hyvin laaja sekin. Viime kerralla se kesti kolme viikkoa.

Nylundin mukaan jälkimmäinen, erittäin yksityiskohtainen hallitusohjelma on vaikuttanut hallituksen yhteistyöhön.

– Sieltä löytyy kaikenlaista jolla voi estää tai ajaa eteenpäin eri asioita. Mieluummin lyhyempi versio.