Turku ja Lahti uskovat Tieraan

Kuntien Tieran suuret omistajat Turku ja Lahti uskovat yhtiöön, vaikka se on kulkenut monen vaikean vaiheen yli ja tarvitsee taas lisää pääomaa.

Espoo, Turku ja Lahti rahoittivat Tieraa viimeksi vajaa vuosi sitten.

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta arvioi yhtiötä paitsi suuren asiakkaan näkökulmasta myös yhtiön hallituksen jäsenenä.

Hän kertoo olleensa pitkään mukana kuntien tietohallintokuvioissa.

– Julkisen tietohallinnon historia ei ole kovin lohdullinen ja Tiera on siinä ensimmäinen suhteellisen onnistunut toimija.

– Sitä tarvitaan siinä epäsuhtaisessa tilanteessa, jossa kunnat ovat suurten toimittajien kanssa.

Myös Turku pitää Tieraa tarpeellisena ja uskoo siihen, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Hänen mukaansa jotkut asiat ovat isollekin kunnalle isoja ja niitä on hyvä hoitaa yhdessä.

– Jos ei ole Tieraa tekemään näitä yhteisiä asioita, ne pitää sitten järjestää jotenkin muuten, Randell sanoo.

 

Vaikea alku

 

Tiera on kamppaillut vaikeuksissa alusta asti. Toiminta-ajatusta on tarkennettu, johto vaihdettu ja organisaatiota kevennetty.

Periaatetta – yhdistää kunta-alan voimavaroja tekemään yhdessä paikassa työ, joka muuten tehtäisiin kussakin kunnassa erikseen – pidetään monella taholla hyvänä.

Toisaalta kokemukset ovat osoittaneet monilla kuntasektorin aloilla, että kunnat haluavat tehdä asioita itse.

Tieran ympärillä on käyty monenlaista keskustelua. Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tommi Voutilainen sanoi lokakuussa Helsingin Sanomissa,

että valtakunnallisista hankkeista, jotka perustuvat kuntien vapaaehtoiseen osallistumiseen, ei ole hyviä kokemuksia.

– Yleisellä tasolla voi todeta, että kunnissa ei ymmärretä, miten tietohallinnon palveluja tuotetaan. Epäilen, että volyymiedut syödään prosessissa, Voutilainen sanoi.

– Tieralla on ollut omat ongelmansa. Nyt käyttökate ja kassavirta ovat positiivisia, mutta pääomasta on pula, sanoo Randell.

Myös Myllyvirta katsoo, että strategian terävöittäminen on auttanut.

Tieran liikevaihto on kasvanut tammi-lokakuun aikana 23 prosentilla. Yhtiössä katsotaan, että kasvu on huomattavan voimakasta ICT-alan yleiseen kehitykseen verrattuna.

Yhtiössä ollaan tyytyväisiä syksyllä 2013 alkaneeseen tervehdyttämiskehitykseen. Kesäkuussa 2014 oli kuluvan vuoden ensimmäinen positiivinen kuukausi käyttökatteella mitattuna ja vuoden kolmas neljännes oli ensimmäinen positiivinen vuosineljännes käyttökatteella mitattuna.

Randell ei halua kovasti arvioida sitä, miksi Tieran alku on ollut kankeaa.

– Tieran pitää keskittyä tukemaan kuntia kaikkein keskeisimmissä ict-liitännäisissä asioissa, joissa kehittämiskustannukset muuten kasvaisivat kaikille liian korkeiksi ja skaalaedut menetettäisiin, hän toteaa.

– Tämä tarkoittaa sitä että Tiera ei voi tehdä kaikille kunnille vain niille suunniteltuja ratkaisuja jollei tarvetta jaeta laajasti omistajien ja ostajien kesken.
Myllyvirta toteaa, että tapa, jolla Tiera käynnistettiin, oli kallis ja se näkyy nyt yrityksen taseessa.

 

Yhteistyölle kiitosta

 

Tieran ja Lahdenkehittämä Lahden kaupungin ERP-toiminnanohjausjärjestelmä on valittu vuoden ict-hankkeeksi. Myös Turussa on hyviä kokemuksia omaista ERP-ratkaisusta, jota on kehitetty Tieran kanssa.

Sekä Lahdessa että Turussa nähdään tarpeita jatkuvalle yhteistyölle Tieran kanssa.

Randellin mukaan Tiera on toimiva väline palvelujen digitalisointia kehitettäessä.

Tiera odottaa paljon sote-uudistukselta.

– Tähän asti kuntasektorin uudistusten venyminen on hiljentänyt markkinoita ja myynti on jäänyt tavoitteista, Myllyvirta kertoo.

Hän korostaa, että tietohallinto on aivan avainasemassa sote-uudistukseen liittyvissä valtavissa odotuksissa.

– Sote-sektorin ict-kehitystarpeet ovat merkittävät koko kansantalouden kannalta.

 

Suunnattu anti

 

Kuntien Tiera päätti suunnatusta osakeannista ylimääräisessä yhtiökokouksessa marraskuun lopulla. Annin takaraja on 30.4.2015.

Tierasta ei haluta kertoa, miten osakeanti on edennyt, koska se on vasta alkanut.

Yhtiö odottaa osakeannilta vahvistusta yhtiön rahoitustilanteeseen ja omaan pääomaan. Samoin halutaan laajentaa omistajapohjaa ja sitouttaa muun muassa yhtiön ulkopuolella olevat sote-toimijat yhtiöön.

Osakkeiden merkintähinta on kaksi euroa osakkeelta uusille osakkeenomistajille. Nykyisille osakkeenomistajille suunnatussa annissa osakkeen merkintähinta on yksi euro.

Uudet omistajat voivat merkitä osakkeita niin, että niiden omistama osakemäärä on merkinnän jälkeen kunkin osakkeenomistajan osalta vähintään yksi osake jokaista kuntalaista kohden.

Lahden Myllyvirta on jäävännyt itsensä Tieraa koskevien päätösten valmistelusta Lahdessa, koska on Tieran hallituksen jäsen. Siksi hän ei myöskään halua arvella, osallistuuko Lahti uuteen osakeantiin.

Turussa ei ole vielä päätetty osakeantiin osallistumisesta. Asia on käsittelyssä, kertoo Randell.

Tavoitteena on, että kunnilla on yhteinen näkemys Tieran tulevaisuudesta, hän sanoo.