Turvapaikanhakijoiden asuntopula haastaa isot ja pienet
Koti olisi kiva. Maahanmuuttajien asuntopula on tulevaisuuden suuria ongelmia. (Kuva: Seppo Haavisto)
Tyhjiä kunnallisia vuokra-asuntoja riittää eri puolilla maata, mutta niiden hyötykäyttöön saaminen turvapaikanhakijoille kangertaa. Maahanmuuttoviraston etsiessä kissojen ja koirien kanssa majoitustilaa Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille, on osa kunnista ilmoittanut kylmän viileästi, kiitos ei.
Hyrynsalmi on yksi niistä kunnista, joka on tilaisuuteen tarttunut. SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus aloittaa toimintansa lähiaikoina.
-Vastaanottokeskuksen perustaminen tapahtui kreivin aikaan ja pelasti meidän vuokrataloyhtiön talouden. Olisimme varmasti joutuneet viiden vuoden sisällä päättämään, mitä tyhjäksi jääneille asunnoille olisi tehty, ellei tätä tilannetta olisi syntynyt, Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala myöntää.
Syksyn aikana Suomeen on perustettu Maahanmuuttoviraston ilmoituksen mukaan yli sata uutta vastaanottokeskusta ja pakolaistulvan hiipumisesta huolimatta uusia tiloja etsitään jatkuvasti. Vastaanottokeskuksen tiloista alle viidennes on vuokrattu kunnilta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Helsinki houkuttaa
Yksi pieni kainuulainen kunta ei pysty Suomeen saapuneita pakolaisia majoittamaan. Suurin paine tulee lähivuosina keskittymään pääkaupunkiseudulle ja nimenomaan Helsinkiin.
-Jos 30.000 turvapaikanhakijasta kolmannes saa turvapaikan, niin aiempien kokemusten mukaan heistä puolet tulee pääkaupunkiseudulle ja puolet siitä Helsinkiin. Se tarkoittaa noin 2500 asunnon tarvitsijaa. Tämä on kuitenkin hyvin karkea laskelma, painottaa Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.).
Rauhamäki muistattaa, että Suomessa ollaan nyt täysin uuden tilanteen edessä. Pitenevien asuntojonojen ohella ratkaistavana on tukku muita ongelmia. Eikä pienin niistä ole vastuunjako.
-Tämä on kansallisen tason kysymys, jonka ratkaisemiseen on valtion osallistuttava. Tilanne on niin erilainen aiempaan verrattuna, että vanhat mekanismit eivät enää toimi. Valtion on yhdessä kuntien kanssa kartoitettava tilanne ja katsottava vastuut uudelleen, Rauhamäki esittää.
Turvapaikan saaneiden osalta valtio maksaa kotikunnille laskennalliset kulut kolmen vuoden ajalta. Kiintiöpakolaisten kulut maksetaan neljän vuoden osalta.
-Olisi tärkeää, että valtio tulisi kustannuksissa vastaan vähän pidemmällä aikavälillä. Muussa tapauksessa on vaara, että kunnat lähtevät keskenään kilpailemaan ja poimitaan vain rusinat pullasta. On tiedossa, että maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyys on kantaväestöä korkeammalla tasolla. Kun sakkomaksut juoksevat, niin kunnille voi tulla halu työntää nämä kuluja aiheuttavat asukkaat toisen kunnan vastuulle, Tatu Rauhamäki arvioi.
Jonottamatta asumaan
Jos Helsingissä asuntojonossa on 20000 asunnon hakijaa, niin Hyrynsalmella tiloja uusille tulijoille kunnasta löytyy, sillä vuonna 1980 väkiluku huiteli lähes 4500 asukkaassa. Tänä päivänä asukkaita on parituhatta vähemmän, joten jonoja vuokra-asuntoihin ei ole enää vuosikausiin päässyt syntymään.
-Olemme vuokranneet vuokrataloyhtiölle 25 asuntoa asumiskäyttöön, jonka lisäksi noin viisi asuntoa menee kerho- ja hallintotiloiksi. Lisäksi SPR vuokraa vielä kaupungintalolta kolme toimistoa omaan käyttöönsä, Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala kertoo.
Turvapaikanhakijoiden käyttöön tulee kunnan taajamassa sijaitseva 2-kerroksinen pienkerrostaloa, josta on kävelymatka kaikkiin palveluihin. Kuntalaisille järjestetään uusien tulokkaiden tiimoilta infotilaisuus joulukuun 1. päivä.
-Henkilöstön rekrytointi on vielä osin kesken. Siellä on vielä muutamia työpaikkoja täyttämättä, kunnanjohtaja Ari Nurkkala vinkkaa.
Maahanmuuttajien asuntopulaa pohdittiin RIL Summit 2015-tapahtumassa. Linkki aineistoon tässä.
