Kuva: Ville Miettinen
Pirkanmaan työllisysykokeilussa kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, joiden työttömyysetuus oli Kelasta haettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha.

Kuukausi sen jälkeen, kun kuntapohjaiset työllisyys- ja yrityskokeilut lopullisesti päättyivät, arki työllisyyden hoidossa Tampereella on jo muuttunut byrokraattisemmaksi kuin se oli kokeilun aikana, sanoo Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

Hän toimi kokeilun aikana Pirkanmaan alueellisen kokeilun ohjelmajohtajana. Pirkanmaan kokeilussa hiottiin aiempaa yksilöllisen tuen mallia entistä vaikuttavammaksi kuntien ja TE-hallinon resurssit yhdistämällä.

Käytännön työssä kokeilun päättyminen näkyy esimerkiksi siten, että kun aiemmin voitiin kutsua asiakkaita käymään ja tehdä joustavasti samana päivänä mm. palkkatukipäätökset, nyt työllisyyspalveluissa ollaan riippuvaisia siitä, miten paikallinen TE-hallinnon asiantuntija ehtii tavata asiakkaita ja haluaa rakentaa palveluprosesseja.

– Tämä on mennyt hyvin bryokraattiseksi sen jälkeen [kun kokeilu päättyi]. Se on myös kallista, eikä se ole kovin asiakaslähtöistäkään.

– Asiakaspalvelu on tällä hetkellä aika pitkälle sen varassa, mitä yksittäiset TE-toimistot haluaa tai mihin heidän resurssit riittää, Saari kertoi keskiviikkona Kuntatalolla järjestetyssä kokeilujen päätösseminaarissa.

– Seminaarissa, josta toivoin, ettei sitä tarvitsisi järjestää, ainakaan vielä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoi omassa puheenvuorossaan ja viittasi kokeilujen päättymiseen vuoden vaihteessa huolimatta siitä, että kokeilijat ja myös useat kansanedustajat olivat esittäneet kokeilulain jatkamista ainakin siihen asti, että niiden jatkeeksi suunniteltujen kasvupalvelupilottien alkamisesta olisi tiedossa jotakin konkretiaa.

Pilottilaki odottaa edelleen käsittelyä eduskunnassa. Osa piloteista on riippuvaisia siitä, toteutuuko maakunta- ja sote-uudistus.

Eduskunnan puhemiesneuvosto pohtii perjantaina lakisumaa.

– Kasvupalvelut, rekrylaki ja pilottilaki ovat perustuslakivaliokunnalla lausunnolla. Tietoa ei ole, koska lausunnot valmistuvat, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov, sd., kertoo.

Patoutunut palvelutarve vaatii aikaa

Pirkanmaan kokeilussa omavalmentaja teki palkkatukipäätökset ja kokeilupäätökset heti.

– Sehän on kansantaloudellisestikin järkevää, että asiat tapahtuu heti eikä viikkojen päästä, Saari muistuttaa.

– Muun muassa nämä prosessit tuppaa venymään ja kestämään, koska ne hoidetaan keskitetysti. Osaamista olisi kuitenkin ollut tehdä tämä ehkä toisellakin tavalla – vaikkapa sillä henkilöstöllä joka meiltä kokeilusta palasi sinne TE-hallinnon puolelle, koska he ovat tehneet hyvin kattavasti näitä tehtäviä .

– Emme tietysti voi ottaa kantaa siihen, millä resursseilla TE-hallinto tekee, mutta me olemme byrokraattisessa mallissa, jossa aina tarvitaan kaksi organisaatiota, että saadaan asioita eteenpäin. Minusta tämä on niin työllisyyden hoidon kannalta kuin asiakaspalvelun kannalta kuin myös taloudellisesta näkökulmasta aika kestämätön tilanne.

Kaikilla kokeilualueilla kokeilun antama oppi oli sen realisoituminen, kuinka tärkeää on asiakkaan henkilökohtainen kohtaaminen ja henkilökohtainen palvelutarpeen arviointi.

Asiakkaat ja heidän tarpeensa pitää tietää, jotta voidaan rakentaa sellaiset polut, jotka vastaavat asiakkaan palvelutarpeeseen.

Etenkin vaikeasti työllistettävien, pitkään työttömänä olleiden ja muun muassa sosiaalipalveluja tarvitsevien kohdalla palvelutarve voi olla ”patoutunut”, ja tarkentua vasta useiden kohtaamisten jälkeen.

– Paimion nousu kakkoskunnaksi koko Suomessa positiivissa työllisyysluvuissa johtui siitä, että siellä panostettiin riittävästi, asiakkaille soitettiin ja heidät tavattiin jopa neljä kertaa – ehkä se neljäs kerta sai heidät lähtemään liikkeelle, kertoi Turun kaupungin palvelujohtaja Mika Helva.

Motivointia, ei sanktiointia

Samansuuntaiset kokemukset olivat myös Lapin kokeilussa. Kun ihmisiä kutsuttiin vapaaehtoiseen palvelutarvearviointiin kokeilun aikana, osanotto oli lähes sataprosenttinen, kertoi Kemin kaupungin työllisyyspäällikkö Riitta Hakala.

– Ei ole tarvittu sanktioita, että he tulevat sinne. Palveluohjauksen tehostamista tarvitaann, siihen pitää olla aikaa ja resursseja, Hakala painotti.

Motivoiva, kannustava toimintatapa asiakkaiden kanssa onkin huomattavasti parempi kuin sanktiopolitiikka, Regina Saari muistuttaa. Hänen mielestään nykyinen palveluvalikoima ei vastaa riittävästi asiakkaiden tarpeisiin, ja palvelut pitäisi moderinsoida.

– Tässä työmarkkinatilanteessa meillä on ihmisiä, jotka eivät ole vielä työllistyneet ja joilla on monia tarpeita, heidän palvelutarpeensa ovat niin monimutkaisia ja monimuotoisia, että niihin ei yksittäisillä TE-paveluilla tai yksittäisillä kuntien palveluilla vastata.

Regina Saaren mukaan työllisyyspalveluihin löytyy kustannustehokkuutta, kun ei aseteta organisaatio- ja toimivaltarajoja esteeksi tehdä järjellistä tekemistä. (Kuva: Ville Miettinen)

Yhdessä tekemällä säästyi rahaa

Kokeilut myös osoittivat, että toiminnan muutoksella voi paitsi parantaa palvelua, myös tehdä palvelusta kustannustehokasta.

Kuopion seudun kokeilussa asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti kokeiluaikana. Asiakkaan palvelulle laadittiin tarkka polku, ideana oli että kunnan ja TE-hallinnon resurssit yhdistetään ja ”kaikki tekevät kaikkea”.

– Parasta oli, että kunta ja valtio tekivät asioita yhdessä, Kuopion työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen sanoi.

Tarkkojen palvelupolkujen miettiminen näkyi myös kustannustehokkuutena. Kun kokeilujen alkaessa elokuussa 2017 Kuopion työmarkkinatukimaksut olivat kasvussa 7 prosentin linjalla, vuonna 2018 päästiin 7 prosentin vähennykseen, Pirjo Oksanen kertoi.

– Siihen tarvittiin vähemmän rahaa kuin Kuopion kaupunki oli aiemmin käyttänyt. Työotteen muutoksella päästään ihan uskomattomiin tuloksiin, Oksanen sanoi.

Regina Saarta ihmetyttää sitkeästi elävä käsitys siitä, että kuntapohjaiset työllisyyskokeilut olisivat vaatineet merkittäviä taloudellisia panostuksia kunnilta.

Pirkanmaan kokeilussa Tampereen kaupungille osoitettiin 5 miljoonaa euroa lisää palvelujen tuottamiseen kokeiluasiakkaille

– Samaan aikaan tuli haasteeksi, että se sama pitää säästää työmarkkinatuen passiivimenojen puolelta. Teimme näin, saimme säästettyä passiivimenoista hyvällä asiakaspalvelulla ja asiakkaan kanssa yhdessä tekemällä. Passiivinen työttömyysturvamaksu muutettiin aktiivipalveluksi.

Kokeilussa asiakasmäärä kasvoi huomattavasti, 4 500:sta 35 000:een. Vaikka asiakasmäärä moninkertaistui aiemmasta ja henkilöstömäärä kasvoi asiakasmäärän kasvun vuoksi 70:stä noin 200:aan, rahaa ei lopulta mennyt enempää kuin aiemmin.

– Tämä ei oikeasti ole sen kalliimpaa, kun yhdistetään julkinen rahan valtion ja kuntien puolelta ja tehdä järkevällä tavalla yhteistyötä.

– Näen, että passiivinen työttömyys ja siitä aiheutuvine muine asioineen, syrjäytymisen uhka ja muut lieveilmiöt, tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi, kun maksetaan vain passiivista työttömyysmenoa sen sijaan, että käytettäisiin rahaa siihen että saadaan ihmisiä oikeasti pinteistä pois.

Työllisyyskokeiluista aiemmin:

Ajatus kasvupalvelu-uudistuksen päättymisestä herättää niin huolta kuin helpotusta – Kuntaliiton Reina: “Johtiko TEM hallitusta harhaan?

Myös Pori pettyi, kun kokeilu päättyi

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*