Kuva: Ville Miettinen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo, kok., arvioi aiemmin tällä viikolla Demokraatti-lehden haastattelussa, että hallituksen suunnittelema, työ- ja yrityspalvelut mylläävä, kasvupalvelu-uudistus on lähellä kaatua, kun lakeja ei ehditä käsitellä eduskunnassa.
Orpon mukaan tärkeintä on saada sote-uudistus maaliin. Siinäkin on suuria aikataulullisia haasteita.

Kasvupalveluja oli määrä pilotoida tämän vuoden puolella alkavissa piloteissa. Uudistuksen kaatuminen kaataisi ainakin osan piloteista.

Kasvupalvelu-uudistus, pilotit ja uuteen malliin siirtyminen olivat mm. työministeri Jari Lindströmin, sin, mainitsemia perusteita sille, että kuntapohjaisia työllisyyskokeiluja ei jatkettu viime vuotta pidemmälle. Kokeilualueet, Kuntaliitto ja monet muut asiantuntijat toivoivat, että kokeilulakia olisi jatkettu, ja kokeiluista olisi voitu saada parempaa kokemusta ja tietoa. Alustavat kokemukset esimerkiksi Tampereen seudulta olivat rohkaisevia.

Nyt kasvupalveluiden kohtalosta ei ole tietoa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää vastuuttomana toimintana kokeilujen ajamista alas ilman, että jotakin valmista jatkoa palvelulle oli tilalla.

– Tästä varoitettiin koko syksy. Nyt näyttää, että kasvupalvelumalli raukeaa. Myöskään kasvupalvelupilottien edellyttämää väliaikaista lakia ei näytetä saavan aikaiseksi, Reina sanoo Kuntalehdelle.

– Tämä on täydellinen mahalasku kokeilut tappaneelta ministeri Lindströmiltä ja voi kysyä, johtiko hän ja TEM koko hallitusta harhaan viime syksyn budjettiriihessä, jossa kirjattiin tavoitteeksi joustava siirtyminen työllisyyskokeilusta kasvupalvelupilotteihin ja työllisyyskokeilujen parhaiden käytäntöjen mukaan otto muun muassa allianssimallin avulla. Mitään tällaista ei ole näköpiirissä! Reina sivaltaa.

Lue myös: Työllisyyskokeilun asiantuntijat: TEMin ja Lindströmin väitteet kokeilun vaatimista panostuksista eivät pidä paikkaansa

TEM vakuutti joustavaa siirtymistä

Tampereen kaupunki oli pontevasti kokeilujen jatkamisen kannalla syksyyn asti, jolloin alkoi näyttää selvältä, että TEM todella antaa kokeilujen päättyä.

Nyt huolta herättää mahdollinen katkos palveluissa. Vuodenvaihteessa kokeiluista siirtyi TE-toimiston päävastuulle noin 20 000 ihmisen palvelut. Huolta on ollut erityisesti vaikeimmin työllistyvien, henkilökohtaisesta ohjauksesta hyötyneiden palvelujen jatkumisesta.

Ministeriöstä tuli vahvaa viestiä koko syksyn ajan, että lait kyllä ehtivät tulla ajoissa, jotta pilotit voidaan käynnistää, kertoo Tampereen kaupungin kehitysjohtaja Mika Itänen.

– Nyt kuitenkin näyttää, että lait eivät ehdi. Emme kovin hyvin ymmärrä, miksi ei kokeiluja voisi jatkaa tässä tilanteessa. Se olisi tuonut merkittävästi toimintavarmuutta ja siihen rinnalle olisi voinut ottaa yksityisiä toimijoita.

– Kerrottiin että palvelut siirtyvät Tampereen seudun kokeiluista joustavasti uuteen aikaan. Maakuntauudistuksen valmistelijoiden ja TE-toimistojen kanssa löydetään varmasti hyviä yhteisiä säveliä, mutta se ei ole yhtään sama kuin työllisyyskokeilussa, jossa kunta on päässyt hyvinkin tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti tekemään asioita, kun on ollut toimivaltuus ja tietoihin on päästy käsiksi.

– Kunnalla on vahvat verkostot, palvelut on viety lähelle asiakkaita. On lisätty merkittävästi palvelujen saatavuutta, Itänen tiivistää kokeilujen ytimen.

Jos kasvupalvelu-uudistus ei toteudu eivätkä pilotit käynnisty, edessä on palluu kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoo Mika Itänen. – Kukaan ei halua palata kokeiluja edeltäneeseen aikaan.

Pilotteja kokeilujen rinnalle?

Tampereen seudun kokeilussa kunta on ollut keskeisenä toimijana mutta mukana on ollut paljon niin yksityisiä kuin julkisia yhteistyökumppaneita. Kokeilussa nopeutta toimintaan toi pääsy tietoihin Ura-järjestelmässä.

Mika Itäsen mukaan toiveena on Tampereella ollut koko ajan, että työllisyyskokeiluja olisi jatkettu ja siihen rinnalle olisi käynnistetty kasvupalvelupilotteja.

– Uudistus on antamassa yksityisille toimijoille paljon suurempaa roolia asiassa kuin kunnille. Kokonaisvoimavaraa ei pitäisi hukata, vaan kuntien pitäisi olla siellä mukana.

– Täytyisi rakentaa malli, jossa hyödynnetään vahvasti työllisyyskokeilujen hyviä käytäntöjä. Olemme vahvasti kumppanuuksien kannalla. Haluamme rakentaa valtion toimijoiden yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa toimivaa mallia.

Lue myös: Kasvupalvelujen markkinakärki kaventaa maakunnan määräysvaltaa ja kunnan mahdollisuuksia työllisyyden hoidossa

Evidenssiä kokeilusta

Itäsen mukaan isojen kaupunkien rooli työllistämisessä pitäisi pitää keskeisenä. Tampereen kokeilun malli olisi helposti skaalattavissa muualle, hän sanoo.

Tampereen seudun kokeilusta odotetaan tutkimustuloksia myöhemmin talvella, mutta jotain on jo tiedossa. Talouden hyvät trendit ovat osaltaan alentaneet kaupungin työttömyysasteen 13 prosentin päältä noin 10 prosenttiin.

– Aktivointiaste, eli kuinka paljon olemme tarjonneet palveluita, oli lähtötasossa 20 prosenttia, nyt se on 50 prosentin pinnassa eli yli kaksinkertaistunut. Tampere säästi viime vuonna 5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuuksia sen takia koska palveluja päästiin rakentamaan nopeasti sillä lailla että asiakas tunnetaan, Itänen kertoo.

Kun alueelliset työllisyyskokeilut alkoivat, tavoitteena oli mm. uudistaa työllisyydenhoitoa ja hakea maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan parempaa kokonaisvaltaista mallia ja alentaa julkisen sektorin työttömyyskustannuksia.

–  Juuri näitä asioita olemme tehneet. On evidenssiä siitä, että tätä voitaisiin paljon paremmin hyödyntää kuin hallituksella nyt on ajatus.

– Olen eri mieltä siitä, että nämä olisivat joustavasti siirtymässä uuteen maailmaan.

Vahva välähdys tulevasta

Itäsen mielestä Tampereella nähtiin vahva välähdys siitä, mitä tulevaisuuden malli voisi olla isolla kaupunkiseudulla. TE-toimistojen henkilöstöä oli kunnalla lainassa, yhdessä tehtii kumppaneiden kanssa tiivistä yhteistyötä.

– Oman työhistoriani aikana en ole nähnyt niin hyvää mallia kuin se jota pääsimme kokeilemaan kahden vuoden aikana. Herättää hämmennystä, miksi sitä ei paremmin hyödynnetä.

– Järjestelmä, toimintamallin puitteet, lainsäädäntö joko rajoittaa merkittävästi fiksua toimintaa, tai sitten se tukee sitä hyvin vahvasti. Kokeilulait tukivat hyvin vahvasti, ja kasvupalvelumallin piloteissa on unohdettu kunnat tyystin.

Kasvupalvelulainsäädäntö olisi viemässä kunnilta muun muassa pääsyn Ura-asiakastietojärjestelmään.

– Palataan takaisiin kaksinkertaiseen byrokratiaan. Asiakas joutuu kertomaan tietonsa parhaimmillaan kaksi tai kolme kertaa eri tahoille.

Jos ei uudistus toteudu, pilotit ei pääosin pääse käynnistymään eikä ole työllisyyskokeiluja.

– Silloin ollaan lähtötilanteessa, mennään kaksi vuotta ajassa taaksepäin.

Vantaa haluaa hoitaa itse

Vantaan työllisyyspalveluiden johtaja Timo Saari ei pidä erityisen harmillisena asiana, mikäli kasvupalvelu-uudistus nyt tyssää. Se saattaisi edistää Vantaan kaupungin hallitusohjelmatavoitetta, että kuntien vastuuta lisätään työllisyydenhoidossa, ja vielä niin, että päävastuu tulisi kunnille.

– Kasvupalveluissa järjestämisvastuu olisi siirtymässä maakunnalle ja tuottaminen entistä enemmän markkinavoimien hoitoon. Jopa niin, että julkisen vallan käyttöä, viranomaisoikeuksia ja -velvollisuuksia olisi siirtymässä yksityisille palveluntuottajille, Saari sanoo.

– Ainakin minä työllisyysjohtajana näen, että on erittäin hyvä, että otetaan aikalisä eikä runnota kasvupalvelu-uudistusta läpi.

Saaren mukaan Vantaalla ajatellaan, että työllisyyden hoidossa on jo olemassa ”vahva latu”. Kuntouttavaan työtoimintaan on palkattu lisää työntekijöitä ja vaikeimmin työllistyvien ohjaukseen on satsattu. Maahanmuuttajien osaamiskeskuksken myötä tehostui merkittävästi palvelu maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten työllistämisessä.

– Kaupunki satsaa työllisyyden hoitoon. Kaikki toimii. Työttömiä palvelullaan henkilökohtaisesti. Olemme tyytyväisiä, jos saamme jatkaa tällä mallilla, Timo Saari sanoo.

Toisaalta mikäli sote-lakipaketti menisi läpi, edessä voisi olla muutos myös Vantaan työllisyyden hoidon tärkeään työkaluun, kuntouttavaan työtoimintaan.

– Se on sosiaalihuoltolain alaista toimintaa. Jos sen järjestämisvastuu menee maakunnalle, mutta muu työllisyyden hoito jää ennalleen, syntyy uusia yhdyspintoja ja rajapintoja, joita pitää selvitellä.

Kunnilla aito insentiivi

Saari muistuttaa, että kunnilla on todellinen insentiivi toimia myös työllisyyden hoidossa oman toimialansa puitteissa.

– Se vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen, parantaa kunnan imagoa, voi vaikuttaa kuntaveron tuottoon ja vähentää sote-kustannuksia kun syrjäytyminen vähenee. Kunnalla on valtavasti insentiivejä ja motivaatiota tehdä tällaisia satsauksia.

– Jos tämä homma on maakunnalla, sillä ei ole yleistä toimialaa vaan se tekee ne asiat jotka laki on sille määrännyt niillä rahoilla jotka valtio on sille antanut. Siksi Vantaalla on laaja näkemys, että kunta on äärimmäisen hyvä alusta ja toimija työllisyyden hoidossa verrattuna siihen, että se menisi maakunnan hoidettavaksi.

Jos uudistus ei ehdi maaliin tällä hallituskaudella, Timo Reina pitää hyvänä, että uusi hallitus pääsee arvioimaan kasvupalvelukokonaisuutta ja kuntien roolia työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä uudelleen.

– Tähän työllisyyskokeilujen tulokset antavat hyvän pohjan. Siinä olisi valmis koeteltu malli resurssien, toimivallan ja työkalujen kokoamisesta kuntiin yksiin käsiin. Sen perusidean voisi laajentaa vaikka koko maahan.

Vantaalla on kaupunginvaltuustoa myöten vahva tahto puolittaa työttömyys tällä valtuustokaudella, sanoo Timo Saari. Tämä tarkoittaa työttömyysasteen alentamista vuoden 2016 lopun tasosta 12,2 prosenttia 6,1 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä. Kunta on tehnyt paljon satsauksia tavoitteen saavuttamiseksi: uutta henkilöstöä, uusia tiloja, uusia tukimuotoja vaikeasti työllistyville, Saari sanoo.

Aiemmin aiheesta:

Tutkijat toivovat kokeiluille aikaa ja tutkimuksellista seurantaa

Pirkanmaan työllisyyskokeuilun johtaja: Kasvupalvelupiloteissa aivan eri ajatusmaailma kuin kokeiluissa – ”ihmisillä on pettymyksen kokemuksia jo ihan tarpeeksi”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*