Työllisyystavoitteen toteuttaminen siirtyi – KT on valmis neuvottelemaan keinoista työllisyyden parantamiseksi
KT pettyi siihen, ettei hallituksen talousarvioesitykseen sisälly päätöstä kilpailukykysopimuksen yhteydessä leikatun valtionosuuden palautuksesta kunnille, vaikka työajat lyhenivät uusissa kunta-alan sopimuksissa kiky-sopimusta edeltävälle tasolle. Työllisyystoimissa KT on valmis neuvotteluihin heti, kun kutsu käy, sanoo työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. (Kuva: Sonja Eloranta)
KT Kuntatyönantajat on valmis pohtimaan hallituksen työllisyystavoitteiden toteuttamisen tapoja, kun kutsu neuvotteluihin käy, työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo.
Budjettiriihessä hallitus päätti siirtää neuvottelut ikääntyneiden työllisyydestä ja työttömyysturvan lisäpäivien rajoittamisesta työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöillä on nyt vuorostaan tulosvastuu yrittää ratkaisua hallituksen asettamin reunaehdoin.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut käynnistyvät useissa työryhmissä lähiaikoina.
– KT on valmis ottamaan haasteen vastaan, kun kutsu neuvotteluihin käy. Työttömyysturvan lisäpäivien poistamisen ehtona eivät voi olla sellaiset keinot, jotka käytännössä nostavat työnantajien työllistämiskynnystä ja vesittävät työllistämisvaikutukset, Jalonen sanoo KT:n tiedotteessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– On myös perusteltua tarkastella nykyisen työttömyysturvajärjestelmän kannustavuutta osana nyt käynnistyvää työmarkkinajärjestöjen neuvotteluprosessia.
Kunta-alan työmarkkinasopimukset mahdollistavat jo nykyisellään laajan paikallisen toisin sopimisen.
– Paikallista sopimista pitää hyödyntää työpaikkojen turvaamisessa, Jalonen muistuttaa.
Osana hallituksen työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksuja alennetaan.
– Tämä pitää kompensoida täysimääräisesti kunnille, Jalonen vaatii.
Hallituksen linjauksille kritiikkiä
Hallituksen päätöksiä – tai niiden puuttumista – työllisyystoimista kritisoitiin budjettiriihen jälkeen.
– Budjettiriihi oli pettymys. Ihmisiä irtisanotaan, tehtaita suljetaan. Työllisyystavoitteen toteutuminen siirrettiin vuosikymmenen loppuun, vaikka suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, ei kymmenen vuoden päästä. Ei suomalaisten asioita näin voi hoitaa, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi Twitterissä.
Hallituksen mukaan budjettiriihen päätöksillä saavutetaan 31 000–36 000 lisätyöllistä. Elinkeinoelämän Keskusliitto kritisoi toimia riittämättömkiksi. EK:n laskelmien mukaan hallituksen päätösten todellinen myönteinen työllisyysvaikutus on todennäköisesti vain noin 15 000–20 000 lisätyöllistä, joka koostuu erityisesti eläkeputken poistamisesta.
Osa hallituksen ilmoittamista työllisyyspäätöksistä perustuu julkiseen rahoitukseen, joten sen vuoksi kaikille toimille ei voida laskea hallituksen esittämiä myönteisiä työllisyysvaikutuksia, EK katsoo.
– Menoja kasvattavat muun muassa panostukset julkisiin työvoimapalveluihin, oppivelvollisuusiän nosto ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Näiden kustannusten huomiointi tiputtaa ilmoitettua työllisyyslukua alaspäin, koska työllisyystavoite on mitoitettu siten, että uudet työlliset saadaan ilman valtion tukea, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Ammattiliitto Pro kiitteli sitä, jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota mm. työhyvinvointiin.
– Eläkeputken yksipuolinen poistaminen olisi johtanut kohtuuttomaan tilanteeseen ikääntyneiden työntekijöiden näkökulmasta tilanteessa, jossa työn kysyntä on laskenut koronakriisin myötä. On erinomaista, että jatkovalmistelussa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Tämä on liittojen pitkäaikainen tavoite, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen totesi.
