Uudenmaan kunnissa paras työkyky, työkyvyttömyys koettelee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea – katso, missä kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten

Suomen työkyvyttömin kunta on Rautavaara Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien Kansallisen terveysindeksin kuntatietojen mukaan. Yksi tiedoista on työkyvyttömyysindeksi, joka Rautavaaralla on selvästi maan korkein.

Rautavaara ei ole alueellaan, Pohjois-Savossa, yksin haasteensa kanssa, myös naapurit Tuusniemi ja Kaavi mahtuvat kolmeen työkyvyttömimpään kuntaan.

Ylipäätään pahiten työkyvyttömyydestä kärsiviä kuntia löytyy erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Kelan tutkimuksen ylilääkärin Riitta Luodon mukaan Pohjois-Savossa paljon haasteita aiheuttaa se, että iäkkään väestön osuus kasvaa ja työssä oleva väestö vähenee. Töitä ja veronmaksajia tarvittaisiin pieniin kuntiin lisää, Luoto sanoo.

Indeksin toisessa päässä eli työkykyisimpien kuntien kymmenen kärjessä korustuu Uusimaa, jonka alueelta peräti kahdeksan kuntaa on kymmenen työkykyisimmän joukossa.

Kansallinen terveysindeksi on useista indikaattoreista koostuva tietokokonaisuus, joka kuvaa Suomen alueellisia eroja sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.

Tietokokonaisuus kuvaa laajasti työkyvyttömyyden ja sairauksien yleisyyttä eri puolilla Suomea. Kuntien väliset erot, ja samalla myös hyvinvointialueiden sisäiset erot, työkyvyttömyyden ja eri sairauksien aiheuttamassa kuormituksessa ovat merkittäviä.

Luodon mukaan kuntien suurten erojen taustalla ovat muun muassa väestön elintavat, ikäjakauma, työllisyystilanne ja tulotaso. Myös muuttoliike vaikuttaa, kun terveimpiä ja työkykyisimpiä muuttaa työn perässä eteläiseen Suomeen.

Rautavaaran sijoitus työkyvyttömimpänä kuntana johtuu useista tekijöistä, Luoto kertoo Kuntalehdelle.

Korkean indeksiluvun taustalla on se, että kunnasta löytyy paljon sekä työkyvyttömyyseläkettä saaneita, että yli kolme kuukautta sairauspäivärahaa olevia saaneita.

Rautavaaran tapauksessa merkittävää on, että edellisten lisäksi kunnassa on vain hyvin vähän ammatilliseen kuntoutukseen osallistuvia.

-Kymmenen työkyvyttömimmän kunnissa on tyypillistä se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on erittäin korkea, ja ammatillista kuntoutusta ei juuri ole tai siihen ei ole syystä tai toisesta ohjattu ihmisiä, Luoto sanoo.

Luoto muistuttaa, että on paljon Itä-Suomen kuntia, joissa on hyvin aktiivista ammatillista kuntouusta samanaikaisesti kun on sama määrä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.

-Tässä on suuriakin eroja siinä, kuinka paljon tehdään palauttavia toimia.

Rautavaara yrittää taklata haasteita

Rautavaaran kunnan työkoordinaattori Tarja Selkimäki kertoo, että ammatillisessa kuntoutuksessa on kyllä ollut kuntalaisia.

Kelan mukaan kyse on niin pienestä määrästä myöntävän päätöksen ammatilliseen kuntoutukseen saaneita kolmen vuoden jaksolla (alle 15 vuosina 2019-2021), että määrä ei ole indeksitarkastelussa mukana. Tässä työkyvyttömyysindeksissä huomioitu vain Kelan ammatillinen kuntoutus, joka suunnattu työelämän ulkopuolella oleville, nuorille ja osatyökykyisille.

Työkyvyn haasteet ovat Selkimäelle tuttuja, eikä työkyvyttömien kuntien kärkipää sinänsä yllätä häntä.

-Tosi paljon on meillä niitä, joilla on erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja.

Kunnassa on myös ryhdytty rivakasti toimeen tilanteen kohentamiseksi. Kuntalaisille on tehty työ- ja toimintakykyselvityksiä, ohjattu ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspoliklinikalle.

-Sitä kautta on aika paljon päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle sellaisia, jotka eivät selviä avoimilla työmarkkinoilla. He eivät pysty vastaanottamaan työtä, Selkimäki sanoo Kuntalehdelle.

Lokakuussa hankkeeseen tulivat mukaan myös Kaavi ja Tuusniemi.

Riitta Luodon mukaan yksittäisistä kunnista Itä-Suomessa esimerkiksi Kiteellä, Varkaudessa ja Rääkkylässä on korkea ammatillisen kuntoutuksen määrä. Paikkakuntakohtainen vaihtelu ei selity yksinomaan palvelujen tarjonnalla. Merkitystä on myös sillä, kuinka aktiivista ohjausta terveydenhuollossa tehdään.

Sairaudet ja työkyvyttömyys kulkevat käsi kädessä

Sairastavuus on suurinta pitkälti samoissa itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa kuin työkyvyttömyys, ilmenee Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindeksistä. Sen sijaan terveimpien kuntien joukko painottuu jonkin verran enemmän Pohjanmaalle kuin työkykyisimpien joukko.

Kuntien välisiin eroihin vaikuttaa työkyvyttömyysindeksilukuja enemmän myös kuntien asukkaiden ikärakenne. Indeksin ikävakioidussa versiossa ikärakenteen vaikutus on huomioitu.

– Suurin osa työkyvyttömyydestä johtuu niistä sairauksista, joita mittaamme sairastavuusindeksissä, joten on odotettua, että tulokset ovat samansuuntaiset, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.

Pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä aiheuttavat erityisesti vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden esiintyvyydessä myös kuntien väliset erot ovat suuret.

– Lisäksi alkoholisairastavuus on erityisen yleistä monissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa ja vähäistä Pohjanmaan rannikkoalueen kunnissa. Päihdeongelmien merkitystä työkyvyttömyyden taustalla pitäisikin selvittää aiempaa tarkemmin, Koponen sanoo.