Valtionosuusuudistuksen palapelin osia kasataan paraikaa – syksyllä alkaa poliittinen keskustelu
Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahanjako kuntien välillä muuttuu, Arto Sulonen muistuttaa. – Se on aina iso haaste sekä käytännössä että poliittisesti. Kuva: Kuntaliitto
Hallitusohjelmaan kuuluvassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on meneillään ”selvityshenkilövaihe”, kertoo uudistuksen valmistelua valtiovarainministeriön toimeksiannosta johtava Arto Sulonen.
Sulonen on toiminut valtionosuusuudistuksissa vuosikymmenten ajan. Uusimmassa ponnistuksessa Sulosen tehtävänä on toimia selvitysmiehenä ja uudistusta koskevan valmisteluryhmän puheenjohtajana. Selvityshenkilö Eero Laesterän tehtävä toimia työryhmässä jäsenenä ja laatia tarvittavia uudistuksen vaatimia selvityksiä.
– Olemme nyt saaneet ensimmäisiä ulkopuolisia selvityksiä valtionosuuskriteereistä, Sulonen kertoo.
Selvityksiä ovat tehneet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Tilastokeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
–Ikään kuin kokoamme palapeliä, ja kohta ruvetaan lukujen valossa näkemään, miltä se palapeli näyttää. Se aloittaa poliittisen keskustelun tästä uudistuksesta.
Sulonen aloitti selvitysmiehenä helmikuussa.
– Täytyy muistaa, että tämä on hirmuisen haastava yhtälö. Lähtökohtana ovat poliittiset hallitusohjelmakirjaukset, mutta niiden lisäksi otetaan huomioon oikeudellisia reunaehtoja.
– Koko valtionosuusjärjestelmän tarkoitushan on se, että kohtuullisella vero- ja maksurasituksella saadaan palvelut maan jokaisessa osassa. Sitä ei voi ylittää missään tilanteessa, pitää koko ajan arvioida sitä niin, että se toimii myös palvelujen rahoituksen näkökulmasta oikealla tavalla.
– Yllätyksiä varmasti tulee laskelmien kautta – mutta se ei ole yllätys, Sulonen muistuttaa.
Sote-uudistuksen jatkoa
Arto Sulonen kuvailee vos-uudistusta yhdeksi kuntapolitiikan merkittävimmistä uudistuksista tämän hallituskauden aikana.
Kärjistetysti voi sanoa, että kyseessä on sote- ja hyvinvointialueuudistuksen jatko.
– Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut irrotettiin kuntien palveluvalikoimasta, siinä yhteydessä ei kyetty ihan ajattelemaan loppuun, minkälainen kuntien valtionosuusjärjestelmän pitäisi jatkossa olla.
Nyt kuntien kokonaisvaltionosuudet kuvastavat tällä hetkellä jo kunnilta pois siirtyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja.
– Siellä oli erilaisia tasausjärjestelyjä, joilla turvattiin kuntien palveluiden rahoitus. Tasausjärjestelmänä ne eivät kauhean vahvasti siihen kuntien nykyiseen palveluvalikoimaan istu.
–Tätä kuvaa se, että meillä on kuntia, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotut hännät ovat suurin yksittäinen valtionosuuskriteeri. Uudistuksen tarve on ilmeinen.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026 alusta. Esitys pitää saada eduskuntaan ensi talvena. Tämä tarkoittaa, että poliittiset ratkaisut pitäisi saada alkusyksynä aikaan.
Nollasummapeliä
Sulonen korostaa, että uudistusta tehdään hankalassa toimintaympäristössä. Uudistus on nollasummapeliä, jossa lisää rahaa ei ole luvassa. Järjestelmässä on kuitenkin paljon uudistamistarpeita.
– Tämä tarkoittaa, että rahanjako kuntien välillä muuttuu. Se on aina iso haaste sekä käytännössä että poliittisesti.
Valmistelua pohtii omalta osaltaan Kuntaliiton kokoama noin 40 kuntatalousammattilaisen ryhmä, jossa on edustus kaikenlaisista kunnista. Sulonen ja Laesterä ovat valmistelun ajan ”tuntosarvet pystyssä” kuntakentän suuntaan.
Kuntakentän odotukset vaihtelevat, Sulonen sanoo. Kokeneet kuntakentän edustajat tietävät valmistelun reunaehdot.
– Iso kuva on se, että asiantuntijakeskusteluissa ollaan aika realistisella pohjalla.
Aiemmin aiheesta:
Linkki: Lisää uutisia valtionosuuksista löydät täältä
