Jyväskylä ja Kuopio vaativat täysremonttia valtionosuusjärjestelmään – sote-kustannusten vaikutus eriarvoistaa kohtuuttomasti, kaupungit kritisoivat
Jyväskylässä sote-rahoitusratkaisun vaikutus valtionosuuksiin koetaan kohtuuttomana. -Nykyinen malli asettaa kunnat sattumanvaraisesti huomattavan eriarvoiseen asemaan. Tämä johtaa useiden kuntien osalta jopa kohtuuttomaan lopputulokseen, kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskylän ja Kuopion kaupungit vaativat yhteisessä kannanotossaan, että kuntien valtionosuusjärjestelmälle tulisi tehdä täysremontti, joka tarkastelee kuntien rahoitusta laajasti ja sektorirajat ylittäen.
Kaupungit esittävät, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta aiheutuneet muutosvaikutukset tulee poistaa rahoitusmallista ja keskittyä aidosti kuntien nykyisiin perustehtäviin.
Sote-uudistuksen rahoitusmallin ”loppupiiska” ulottuu näillä näkymin kuntien talouteen kauaskantoisesti. Ratkaisu on saanut kuntakentällä voimakasta kritiikkiä, sillä se koetaan laajalti epäreiluksi.
Kuntien sote-kustannusten merkitys vuosina 2021-2022 on olennainen siirtolaskelmissa, joiden mukaan valtionosuudet määräytyvät. Vuonna 2022 kustannukset olivat lopulta merkittävästi ennakoitua suuremmat. Monessa kritiikissä nousee esiin kapea aikaikkuna tulevaisuuden kannalta merkittävien kustannusten tarkastelulle.
Myös Jyväskylä ja Kuopio arvostelevat tilannetta, jossa kunnat asettuvat ”sattumanvaraisesti huomattavan eriarvoiseen asemaan”, jonka seurauksena useat kunnat ovat ”kohtuuttoman lopputuloksen” edessä.
– Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena tulee jatkossakin olla kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen. Nykyinen malli ei sote-muutoskustannuksista johtuen vastaa tähän tavoitteeseen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo kannanotossa.
Jyväskylä menettää tänä vuonna valtionosuuksia 29 miljoonaa euroa ja Kuopio 24 miljoonaa.
-Samaan aikaan esimerkiksi Espoo hyötyy uudistuksesta 144 miljoonaa euroa ja Lahti 17 miljoonaa euroa valtionosuuksien tasauksina. Valtionosuuksien eriarvoisuus näkyy siinä, että jatkossa Jyväskylän ja Kuopion asukkaiden palvelut ovat heikommat kuin verrokkikaupungeissa tai verorasitus lisääntyy vajeen paikkaamiseksi, Jyväskylän ja Kuopion kannanotossa todetaan.
Kustannuksiin tarkasteluvuosina on monessa tapauksessa vaikuttanut voimakas investoiminen sote-palveluihin. Niin myös Jyväskylässä, joka päätti kymmenen vuotta ennen uudistuksen voimaantuloa uuden ison sairaalan rakentamisesta vanhan, sisäilmaongelmaisen, tilalle.
-Meillä ei siten ollut mitään mahdollisuuksia ennakoida sen pysyviä kustannusvaikutuksia kuntien perusrahoitukseen. Nyt se rahoitus on pysyvästi pois mm. lasten ja nuorten palveluista perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kautta, toteaa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, kok.
Samantapaiset ovat haasteet Savossa. Yliopistollisen sairaalan investointien ajoitus koskettaa myös on väestön ikärakenne sekä korkea sairastavuus.
-Periaatteellinen kysymys onkin, että nykytilanteessa nousseiden sote-kulujen maksajiksi joutuvat alueemme lapset ja nuoret heikkenevien palveluiden kautta. Tämä vain kärjistää eriarvoistumista edelleen, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen, kesk., sanoo.
Valtionosuusjärjestelmän tulevaisuutta pohditaan paraikaa valtiovarainministeriön johtamassa valmisteluryhmässä. Hallitusohjelman mukaisesti järjestelmään on tarkoitus tulla muutos.
Muutoksen sisältöä pohtii VM:n valmisteluryhmän lisäksi ja kanssa Kuntaliiton kokoama talousammattilaisten ryhmä, johon kuuluu 40 viranhaltijaa erilaisista kunnista ympäri Suomea.
Uuden mallin tulee huomioida kuntien erilaiset tarpeet, muistuttaa Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti.
-Jotta järjestelmästä muodostuu avoin ja läpinäkyvä, on rahoitusuudistuksessa huomioitava eri hallinnonalojen rakenteet ja kustannukset.
Lue lisää valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta mm. helmikuun Kuntalehdestä (ilm. 8.2.)
Aiemmin aiheesta:
