Valtionosuusuudistus liikahti tärkeän raportin verran eteenpäin – Tämä on keskeisintä jatkon kannalta, kertoo kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen
Nyt odotetaan seuraavaa vaihetta, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoo. Kuva: Heli Sorjonen
Valtionosuusjärjestelmäuudistuksen valmistelun tueksi nimetyt selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ovat luovuttaneet raporttinsa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle.
Valtiovarainministeriö tiedottaa raportin sisältävän selvityshenkilöiden mallin uudeksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmäksi.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sanoo Kuntalehdelle, että kuntatalouden jatkon kannalta kaikkein tärkeintä on, miten uudistus etenee.
– Selvityshenkilöiden esitys on vain yksi palanen kokonaisuudistuksessa. Kaikkein keskeisintä on, kuinka uudistusta suunnataan poliittisessa päätöksenteossa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hän kiittää selvityshenkilöitä, että he ottivat kantaa myös kuntien kokonaistalouteen.
– Valtionosuusjärjestelmä ei uudistettuna riitä turvaamaan kuntien tasapainoa, vaan tarvitaan laajempi uudistus. Kunnat ehdottomasti tarvitsevat sellaisen.
Sote-erien vaikeus näkyy
Sote-erien kohtalon vaikeus tulee Lehtosen mielestä raportissa hyvin esille. Hän huomauttaa Tosin selvityshenkilöt toivat tämän esille jo raporttia työstäessään.
Lehtonen nostaa raportin tuloksista esille myös tulopohjan tasaukseen esitetyt muutokset.
– Ne vaikuttavat merkittävästi yksittäisiin kuntiin. Koko tulopohjan tasaus on poliittinen arvovalinta. Tämä oli selvityshenkilöiden esitys, mutta mitä poliitikot lopulta esittävät ja päättävät, voi olla jotakin muuta.
Lehtonen antaa kiitosta, että Valtiontaloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemä tutkimus on pidetty raportin pohjana.
– Se on ainoa tieteellinen tutkimus, mitä tämän suuruusluokan uudistusta varten on tehty. Hyvä, että sitä kunnioitettiin esimerkiksi kriteerien muutosten osalta.
Hän huomauttaa, että valtionosuudet ovat paljon muutakin kuin tutkimusta. Ne ovat politiikan teon väline, ja siihen liittyy aina poliittista harkintavaltaa.
– Nyt odotetaan seuraavaa vaihetta. Se helpottuu vain, jos saadaan lisärahaa. Kyseessä on niin iso uudistus, että kannustaisin sitä löytämään. Ainakin uudistuksen voimaantullessa tarvitaan lisärahoitusta. Sen arvoisesta uudistuksesta on kyse.
Kasvaako jumitusten suma?
Valtionosuusuudistusta on lykätty myöhemmäksi. Lehtonen muistuttaa, että muitakin kuntiin vaikuttavia hankkeita on lykätty. Kiinteistöverouudistus jumittaa ja norminpurku laahaa.
– Toivottavasti tämä ei mene samaa sumaan. Mahdollisimman pian tarvittaisiin ainakin tiedot aikataulusta sekä siitä, vieläkö hallituksessa kaivataan valtionosuusuudistusta varten lisäselvityksiä.
VM:n tiedotteesta
Selvityshenkilöt ehdottavat valtionosuusjärjestelmän perusrakenteen ennallaan säilyttämistä, VM tiedottaa.
Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan valtionosuusjärjestelmä koostuisi jatkossakin tarve- ja olosuhdetekijöiden tasauksesta, lisäosista, tulopohjan tasauksesta sekä erinäisistä järjestelmän ulkopuolisista eristä.
Veropoliittisista ratkaisuista kunnille aiheutuneiden verotulojen muutosten kompensaatiot ehdotetaan sulautettavaksi osaksi palveluiden rahoitusjärjestelmää korottamalla valtionosuusprosenttia.
Sote-siirtoerät itsenäisinä valtionosuusperusteinaan sinänsä poistuisivat, mutta jäisivät tasauksen kautta osin elämään järjestelmään.
Valmistelu jatkuu hallituksen esityksen laadintaa ja päätöksentekoa tukevilla lisäselvityksillä. VM:n mukaan tavoitteena on saada uusi laki voimaan vuoden 2027 alusta.
Lue myös:
