Veropohja, valtionosuudet ja kuntarakenteen uudistaminen puhuttivat Rafon puoluepaneelissa

Kuntaliiton ja FCG:n järjestämän Kuntien talous- ja rahoitusfoorumin (Rafo) puoluepaneelissa pohdittiin muun muassa kuntatalouden ja kuntarakenteen näkymiä nykyisen taloustilanteen ja tulevien uudistusten valossa.

Valtionosuudet ovat olleet ahkeran keskustelun aikana viime aikoin niin Kuntaliiton kuin maan hallituksenkin toimesta.

Rafon paneelissa SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen muistutti, että vuodesta 2011 kahden vaalikauden aikana on putsatttu valtionosuuksista melkein 2,4 miljardia euroa, ja tähän ovat osallistuneet kaikki puolet.

– Näissä talkoissa kaikki täällä olevat puolueet ovat olleet mukana. Viime kaudella tehtiin suoraan, tällä kaudella epäsuorasti.

– Kyllähän se kertoo siitä, että tilanteessa jossa kunnat ovat, valtion toimenpiteillä on ollut merkitystä.

Räsäsen mukaan tulisi pohtia, kuinka valtionosuuksia voitaisiin muuttaa, ja kuinka kunnille voitaisiin luoda liikkumavaraa omien ratkaisujen suhteen.

Varoitus valtion ”myllytyksestä”

Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen arvioi, että liian usein valtio vastuuttaa kuntia keksimällä uuden velvoitteen ja jättämällä kunnan miettimään rahoitusta.

Kuntaliiton hallituksen jäsen Martti Korhonen, vas., kehotti kuntia olemaan tarkkana juuri tässä.

– On menossa tulkintani mukaan ihan hyviä yhteishankkeita valtion kanssa liikenteeseen ja maankäyttöön liittyen. Pitää pystyä hyödyntämään ja hakemaan uusia mahdollisuuksia. Olkaa tarkkana, sillä minulla on ikävä tuntuma, että kustannuspainetta ollaan siirtämässä kuntasektorille, Korhonen sanoi seminaariyleisölle.

– Tämä myllytys on menossa. Pitäisi muistaa että ei ole kuin yksi maksaja. Se on veronmaksaja, kuntalainen.

”Jotain oli pakko tehdä”

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen muistutti, että jotain on ollut pakko tehdä.

– Valtionosuuksien tasoleikkauksia ei ole tapahtunut, mutta indeksijäädytysten kautta on tapahtunut. Ei sitä käy kiistäminen, Heinonen viittasi valtion tekemiin toimenpiteisiin jotka ovat kuristaneet kuntataloutta.

– Tällä hallituskaudella on tehty toimenpiteitä kaikkeen mahdolliseen. Paneelista riippuen sanotaan nettä tämä on väärin ja tuo on väärin.

– Minusta väärin on se, että kätemme oli niin syvällä entisten ja tulevien lasten taskuissa. Elimme kymmenen vuotta velaksi, ja suunta oli käännettävä.

RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander painotti, että valtiovallan tehtävä on luoda kunnille edellytyksiä  kasvaa ja voida hyvin.

– Valtionosuusjärjestelmä on osa sitä, muuten voidaan hyvin monipuolisesti tukea, millaisia välineitä annetaan maankäyttöön ja elinkeinopolitiikkaan ym.

– Esimerkiksi emme suostu siihen, että kunnilta otetaan rahaa, jotta voidaan rahoittaa maakunnat jotka ovat tällä hetkellä alijäämäisiä. Haluaisimme luoda pitkäjänteisyyttä politiikkaan ja myös valtionosuusjärjestelmään, Nylander valotti puolueensa kantaa.

Veropohja uusiksi?

Keskustan kansanedustaja Timo Korhonen muistutti, että valtionosuuksista pitää muistaa peruslähtökohta, eli niiden tehtävä: turvata tasavertaisesti palvelut eri puolella maata.

– Kun mietitään miten pitäisi uudistaa, pohtisin Ruotsin suunnasta sitä, että lähtökohtana on, että kunnat tasaavat olosuhdetekijät ja valtion tasaus kohdistuu veropohjan vahvistamiseen.

– Pitää tietysti selvittää erilaiset olosuhdetekijät kuntakentällä, mutta lähtisin selvittämään, tulisiko tasaukseen ottaa mukaan myös pääomaverot. Siihen sisältyy monenlaisia kysymysmerkkejä.

Kokoomuksen Timo Heinonen antoi ymmärtää, että myös kokoomus voisi harkita veropohjan laajentamista. Juontaja Jussi-Pekka Rantasen kysymykseen siitä, ketkä olisivat valmiita veropohjan laajentamiseen, kaikki nostivat kätensä ylös myönteliäisyyden merkiksi.

Kuntarakenne uusiksi?

Räsänen muistutti, että on puhuttava myös kuntarakenteesta.

– Se varmaan tulee ensi hallituskaudella puheeksi, hän arvioi.

Timo Heinonen muistutti tänään julkistetuista kuntien tilinpäätösten ennakkotiedoista.

-Jos 38 kuntaa otti syömävelkaa ja melkein 200 teki negatiivisen tilinpäätöksen, se kertoo siitä, että emme voi ylläpitää tätä järjestelmää.

Heinonen korosti liikenteen pääväylien ja seutuliikenteen tärkeyttä

– Kulut nousevat, kun kuntiin jää asumaan ne jotka ei pois muuta. Kun työssäkäyvät muuttavat, veropohja rapautuu. Kuntarakenteen muuttamiseen joudutaan palaaman, jos sote ei toteudu tällä mallilla, Heinonen ennusti ja viittasi hallituksen valmistelemaan sote-uudistukseen.

Kristillisdemokraatteja edustanut Jouko Jääskeläinen muistutti olleensa jo 1990-luvulla kuntakomiteatyöryhmässsä pohtimassa kuntarakennetta.

– Kuntien alkuperäinen rooli on hämärtynyt, Jääskeäinen arvioi.

– Suuret kunnat on liian suuria toteuttaakseen demokratiaa aidossa mielessä.Liian pienet kunnat taas ei pysty itse tuottamaan palveluja. Edellisen hallituksen aikana yritettiin salaa tehdä kuntauudistus. Nyt tehdään maakuntauudistusta, ja mennään pieleen, Jääskeläinen sanoi.