VM: Sote-budjettikehyksellä on todella kiire
Kuva: Ville Miettinen
Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa on tarkasteltava nyt esillä olleen yksiportaisen kuntayhtymämallin rinnalla myös ns. toisen asteen hallintomallia sekä mahdollisuutta siirtää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu valtiolle, todetaan valtiovarainministeriön virkamiesjohdon torstaina julkistamassa maan taloushaasteita käsittelevässä raportissa.
Tarkasteluun tulevat silloin muutkin kuin sote-tehtävät ja palveluiden rahoitusjärjestelmä kokonaisuudessaan.
Kustannuspaineen hillitsemiseksi sote-ratkaisuista on sovittava heti hallituskauden aluksi.
– Sote-budjettikehyksen toteuttaminen ei saa jäädä odottamaan laajempaa uudistusta. Ilman sote-budjettikehystä ei voida olettaa, että tulevan vaalikauden aikana voidaan merkittävästi hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, VM:n tiedotteessa painotetaan.
Soten budjettikehys kuulostaa perustuslain vastaiselta:
1) Perustuslaki 19 §
2) Perustuslaki 121 §
3) Rahoitusperiaate
3.1) Perustuslakivaliokunnan PL 121 §:stä johtaman rahoitusperiaatteen vastaista on kiristää sote-rahoitusta, kun vastaavasti ei ole mitätöity eduskunnan säätämiä sote-lakeja.
3.2) Kataisen (kok.) hallituksen ja valtiovarainministeriön johtavien virkamiesten kuntien valtionosuuksista leikkaamat 3,8 miljardia euroa ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan PL 121 §:stä johtaman rahoitusperiaatteen vastaisia:
– syntyy perustuslain vastaisesti kriisikuntia
– PL 19 §:n edellyttämät kansalaisten yhdenvertaiset palvelut eivät toteudu
– kuntien tasaverojen nosto heikentää pienituloisten ostovoimaa
4) Budjettikehysjärjestelmä tekee jo nyt perustuslain kannalta epäonnistuneen valtionosuusuudistuksen entistä ongelmallisemmaksi perustuslain kannalta.
Kaikilla edellä mainituilla asioilla on merkittävä osuus Stubbin (kok.) hallituksen sekä soten järjestämislakiesityksen että soten rahoituslakiesityksen saattamisessa perustuslaillisesti korrektiksi seuraavan pääministerin johtaman hallituksen toimesta.