VM: Vahva talouskasvu hiipuu taantumaksi – kuntien tulojen ja menojen välille jää painelaskelmassa kasvavaa epätasapainoa
VM:n talousennusteen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden palkkasopimukseen liittyy lisäriski, koska se on sidottu teollisuus- ja vientialojen palkkasopimukseen. (Kuva: Pekka Moliis)
Suomen bruttokansantuote kääntyi syksyllä lievään laskuun, ja heikon talouskehityksen odotetaan jatkuvan talven ajan, arvioi valtiovarainministeriö (VM) 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Laaja-alainen hintojen nousu on leikannut kotitalouksien ostovoimaa, kun tulot eivät ole kasvaneet hintojen nousun tahdissa. Inflaatio kuitenkin hidastuu jo vuoden 2023 aikana, ja tulojen kasvu nopeutuu. Vuonna 2024 talous toipuu mutta ei palaudu aiemmin ennakoidulle kasvu-uralleen Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten johdosta.
-On vaikea nähdä polkua, joka ei johtaisi kasvun hidastumiseen Suomessa. Taantuman riski on ilmeinen, mutta taantumaakin suurempi riski on lukkiutuminen vanhoihin rakenteisiin ja siitä johtuva yhteiskunnan voimavarojen vajaakäyttö, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander VM:n tiedotteessa.
Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2022, pienentyvän 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,2 ja 1,4 prosenttia vuosina 2024 ja 2025.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Julkisyhteisöjen alijäämät pysyvät mittavina
Julkisyhteisöjen rahoitusasema on kohentunut reippaasti nopean nimelliskasvun ja työllisyyden kasvun vuoksi tänä ja viime vuonna. Julkisyhteisöjen alijäämä alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen vuonna 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen kasvu hiipuvat.
Lisäksi muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet ja kohonneet velanhoitokustannukset kasvattavat erityisesti valtion menoja. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa alijäämäisinä, ja alijäämän ennakoidaan kasvavan muun muassa kasvavien henkilöstömenojen myötä.
Kasvavien alijäämien ja hidastuvan nimelliskasvun myötä viime vuosina pienentynyt julkinen velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen vuonna 2023.
Valtionhallinnon ja paikallishallinnon mittavat alijäämät sekä kohonneet velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden ennuste on vuodesta 2023 eteenpäin tehty niin kutsutun muuttumattoman politiikan ennusteena. Keväällä 2023 muodostettavan hallituksen päätökset muuttavat julkisen talouden ennustetta sen mukaan, millaiseksi hallitusohjelma muodostuu.
Sote muuttaa kuntien asemaa, painelaskelmassa epätasapainoa
Vuonna 2023 kuntataloudesta poistuu esimerkiksi korona-avustuksia ja opetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeita. Kuntahallinnon kulutusmenojen hinta jatkaa kuitenkin kasvuaan. Kulutuksen hintaan vaikuttaa etenkin kunta-alan palkankorotukset, jotka on sidottu vähintään yleiseen linjaan vuosille 2023 ja 2024.
Lisäksi kunta-alan palkkoja nostaa viisivuotinen palkkaohjelma vuosille 2023-2027, jolla palkat nousevat yhteensä noin 5,1 prosenttia. Palkkaratkaisuilla on suuri merkitys kuntahallinnon kustannuskehitykselle, sillä henkilöstökulut muodostavat jatkossakin sen suurimman kuluerän, VM muistuttaa.
Sote-uudistuksessa kunnista siirtyy hyvinvointialueille investointeja arviolta 1,2 mrd. euron edestä.
-Kuntahallinnon investointipaineet pysyvät mittavina jatkossakin muun muassa rakennuskannan iän, väestön muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen edellyttämän vihreän siirtymän vuoksi, VM muistuttaa.
– On kuitenkin mahdollista, että talouden epävarmat näkymät sekä kasvavat korot ja kustannukset siirtävät investointeja tuleville vuosille. Kuntahallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän n. 0,4 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2023.
Vaikka väestön ikääntymisestä aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat menopaineet poistuvat kuntien vastuulta sote-uudistuksen myötä, jää kuntien tulojen ja menojen välille painelaskelmassa kasvavaa epätasapainoa.
Kuntahallinnon alijäämä kasvaa 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2024-2025 ja 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen tarkastelujakson lopulla vuosina 2026-2027.
Sote-uudistuksen seurauksena kuntataloudesta siirtyy n. 5,1 mrd. euroa velkaa hyvinvointialueille vuonna 2023.
-Kuntahallintoon jää mittavat velat, jotka kasvavat alijäämien myötä. Alijäämän kasvun tasaantuminen näkyy kuitenkin velkasuhteen kasvun hidastumisena viime vuosikymmenen keskimääräiseen kasvuvauhtiin verrattuna, VM muistuttaa.
Ministeriö painottaa, että sen ennnusteessa oletetaan, että talouspakotteet ja sodan vaikutus pysyvät nykyisenkaltaisina.
-On kuitenkin mahdollista, että sodan uudet käänteet aiheuttavat merkittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen. Tällöin talouskasvu ja työllisyys kehittyisivät arvioitua heikoimmin. Toisaalta sodan loppumisella ja jälleenrakentamisen käynnistymisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia talouteen.
